Valtuustoaloite: Kuntalaisten kyselytunti
4.3.2025 / Asikainen Harri ym.
Valtuutettu Harri Asikainen esitti allekirjoittamansa ja valtuutettujen Minna Hölttä, Veera Kiretti, Kai Muukkonen, Anna Weckström, Tuula Vallius, Juha Notkola, Erja Eloranta, Olli Blomster, Sari Pulla, Tapio Takku, Petri Nieminen allekirjoittaman seuraavan hallintosäännön 15 luvun 104 §:n mukaisen valtuustoaloitteen:
Valkeakosken kaupungin sivuilla lukee arvoista mm. näin: ”Panostamme yhteistyöhön
kuntalaisten, seurojen, yhdistysten, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Uskomme yhteistyön voimaan.” Tämän toteuttamiseksi voisimme tehdä enemmänkin kuin nyt olemme tehneet.
Avoimuus ja suora kuntalaisten mielipiteiden kuuleminen lisäisi merkittävästi
yhteisymmärrystä kuntalaisten ja kaupungin johdon välillä. Se olisi monin tavoin
hyödyllistä. Se lisäisi johdon tietoisuutta kaupunkilaisten ajatuksista ja ilmapiiristä sekä
lisäisi luottamusta ja myös kuntalaisten ymmärrystä taloudesta. Myöskään väärintulkintoja ei samalla tavalla syntyisi, kun kuntalaiset voisivat esittää kaupungin johdolle tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja.
Avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi kaupunki voisi järjestää vapaamuotoisia
tilaisuuksia, joissa kuntalaiset voisivat suoraan kysellä kaupungin johtavilta virkamiehiltä ja poliittiselta johdolta erilaisista suunnitelmista kaupunkimme kehittämiseksi ja antaa samalla myös ideoita ja palautetta miten kaupunkiamme tulisi kehittää. Kasvokkain kohtaaminen on myös sävyltään ja tuloksiltaan erilaista kuin sosiaalisessa mediassa tapahtuva kaupunkimme asioiden kommentointi. Pelkkä tiedottaminen asioista ei riitä, vaan tarvitaan muutakin.
Valtuustoaloitteena esitämme, että kaupunki järjestää muutaman kerran vuodessa
kuntalaisille avoimia kyselytunteja, joissa vastaamassa kuntalaisten kysymyksiin ja
ajatuksiin ovat kunnan johtavat virkamiehet ja myös kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat.
Valtuustoaloite: Valkeakosken kaupungin on jatkettava toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta
17.6.2024 / Kiretti Veera
Maksuton toinen aste otettiin käyttöön valtakunnallisesti elokuussa 2021 ja samalla oppivelvollisuus nousi 18 ikävuoteen. Oppivelvollisille myönnettiin maksuttomat oppimateriaalit sen vuoden loppuun asti, jona nuori täyttää 20 vuotta. Muutoksen ansiosta jokainen nuori sai lukion tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon suoritettua riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta.
Pelkän peruskoulun oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on noin 45 prosenttia, kun jo toisen asteen tutkinnon suorittaneilla työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen edistää siis merkittävästi myös työllistymistä ja osallistumista yhteiskuntaan.
Nyt Petteri Orpon hallitus on uhannut rajata toisen asteen maksuttomuutta sen vuoden loppuun, kun nuori täyttää 18 vuotta. Hallituksen päätös tarkoittaa, että toisen asteen opinnot tulisivat maksullisiksi kesken opintojen, useimmille viimeisen vuoden osalta. Tämä päätös romuttaa yhdenvertaisen mahdollisuuden suorittaa toisen asteen koulutus.
Maksuttomuus vaikuttaa koulutuksen tasa-arvon toteutumiseen ja vähentää eriarvoisuutta. Vuoden 2022 Lukiolaisbarometrin mukaan 45 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoista koki maksuttomuuden vaikuttaneen lukioon hakeutumiseen. Maksuttomuus on vaikuttanut päätökseen erityisesti opiskelijoilla, joiden vanhemmista vähintään toinen on työtön, kumpikaan vanhemmista ei ole korkeakoulutettuja tai joiden äidinkieli on muu kuin suomi.
Hallituksen päätös rajata maksuttomuutta on herättänyt laajaa vastustusta koulutuskentällä. Suomen lukiolaisten liitto on todennut muutoksen olevan erityisen kipeä niille nuorille, joilla on vaikeuksia toimeentulon, terveyden tai oppimisen kanssa. Suomen Vanhempainliitto on sanonut päätöksen olevan ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon loppuun. Myös opettajien ammattijärjestö OAJ on ilmaissut huolensa uudistuksesta ja todennut sen sotkevan koulutuksen järjestäjien, rehtoreiden ja opettajien arkea. Muutoksesta aiheutuu opettajille lisätyötä ja kunnille hallinnollista byrokratiaa, jonka vuoksi tavoitellut säästöt voivat jäädä saavuttamatta.
Valkeakosken kaupungin ei tule toimeenpanna hallituksen tulevaa päätöstä vaan jatkaa maksuttomien oppimateriaalien tarjoamista toisen asteen loppuun asti. Hallituksen haitallisista uudistuksista on poikettu paikallisesti myös aiemmin, kun kunnat jättivät toteuttamatta varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja kasvattavia ja subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajaavia Sipilän hallituksen päätöksiä.
Maksuttomuuden keskeyttäminen kesken tutkinnon aiheuttaisi kaupungille hallinnollisia kustannuksia sekä kuormittaa rehtoreiden ja opettajien työtä. Kaupungin taloudellinen panostus tulisi osoittaa nuorten koulutuksen turvaamiseen hallinnon lisäämisen sijaan. Valkeakoskella täytyy ottaa huomioon myös se, että Vaao on monen kunnan omistaman kuntayhtymä, joka tarjoaa ammatillisia opintoja monen kunnan nuorille. Tästä syystä yhdenvertaisuus eri kunnissa asuvien opiskelijoiden välillä on varmistettava.
Vasemmistoliiton, SDP:n ja Vihreiden valtuustoryhmät esittävät, että Valkeakosken kaupunki jatkaa maksuttoman toisen asteen koulutusta nuorille koko toisen asteen tutkinnon ajan.
Valtuustoaloite: Sosiaali- ja perhepalveluihin autojen hankinta
13.12.2021 / Kai Muukkonen ja 19 muuta
Valkeakoskella sosiaali- ja perhepalveluiden perhetyössä on yhteensä 10 työntekijää ja tiiminvetäjä. Perhetyön työn tarkoituksena on tukea perheitä alkuvaiheessa ennen tilanteiden kriisiytymistä. Näin pyritään ehkäisemään huostaanottoja ja muita vakavia ja kaupungin kannalta myös hyvin kalliita ratkaisuja.
Perhetyö on hyvin vaativaa työtä, ja ongelmaksi on muodostunut työolosuhteet. Perhetyön työntekijät kokisivat työnsä turvallisemmaksi, jos työajoja voitaisiin tehdä kaupungin autolla. Myös työtehtävien hoitaminen olisi paljon sujuvampaa, kun olisi talon auto käytettävissä. Perhetyön työntekijät eivät jokainen tarvitse omaa autoa, vaan muutama auto riittäisi, kun otettaisiin käyttöön varausjärjestelmä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki hankkii sosiaali- ja perhepalveluiden perhetyön työntekijöille 3 autoa.
Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Valtuustoaloite: Sointulan uimapaikan uimarannan kunnostaminen
25.10.2021 / Anna Weckström ja 5 muuta
Sointulan asukkaat ry on aktiivisesti hoitanut Sointulan uimapaikan kuntoa, mutta tällä hetkellä uimapaikan ranta on käytettävyydeltään huonossa kunnossa, eikä sovellu esimerkiksi pienten lasten käyttöön. Muun muassa rannan puuston ja uimapaikan pohjan takia alue on epäsiisti ja lapsiperheet ovat käyttäneetkin venerantaa uimapaikkanaan.
Uimapaikalle on Sointulassa tarvetta, ja sen viihtyisyys ja turvallisuus eivät voi olla ainoastaan asukasyhdistyksen harteilla. Uimapaikan käytettävyyden ja toimintamahdollisuuksien lisäämiseksi ranta-alue tulisi siistiä, lenkkisilta uusia ja kartoittaa mahdollisuus nuotiopaikasta uimapaikan läheisyyteen. Puuston karsimisesta saadut puut voitaisiin kokeiluluontoisesti hyödyntää nuotiopaikan polttopuina.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki kunnostaa Sointulan uimapaikan uimarannan ja kartoittaa mahdollisuudet nuotiopaikalle.
Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Valtuustoaloite: Valmistelu terapiatakuun käyttöönottoon
20.9.2021 / Anna Weckström ja 4 muuta
Terapiatakuu yksinkertaistaa psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon pääsyä. Sen käyttöönotto takaisi, että perusterveydenhuollon ammattilaisen toteaman tarpeen jälkeen psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito alkaisi neljän viikon sisällä. Terapiatakuu vapauttaisi auttamistyöhön käytettäviä resursseja, sillä se vähentäisi hallinnollista ja hoidon pirstoutumisen hallintaan käytettävää työtä.
Pitkään jatkuneen koronaviruspandemian vuoksi mielenterveys on monilla ollut entistä kovemmalla rasituksella. Suomen Mielenterveys ry:n mukaan joka kymmenes nuori aikuinen on vakavasti harkinnut itsemurhaa poikkeusajan aikana ja yhteydenotot terveydenhuoltoon mielenterveysoireiden vuoksi ovat kasvaneet huomattavasti. Tähän tarpeeseen vastaamatta jättäminen on vakava laiminlyönti ja kasvattaa hoivavelkaa suuresti.
Tämänhetkisessä tilanteessa mielenterveysoireisiin voi joutua odottamaan hoitoa useamman kuukauden, mikä voi pahentaa tilannetta vakavasti. Terapiatakuun toteuttaminen vastaa osaltaan kasvaneeseen tarpeeseen saada psykososiaalista apua ja antaa myös tärkeää viestiä siitä, että avunsaantiin voi luottaa.
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan julkisessa perusterveydenhuollossa mahdollisuus varhaiseen lyhytpsykoterapiaan. Terapiatakuu siirtäisi painopisteen pitkistä, hitaasti saatavista psykoterapioista nopeisiin psykososiaalisiin hoitoihin, joita riittäisi useammalle. Hoito olisi saavutettavampaa ja yhdenvertaisempaa. Oikea-aikainen apu ennaltaehkäisee oireiden ja ongelmien pahenemista.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakoskella käynnistetään valmistelut eduskunnassa käsiteltävän terapiatakuualoitteen mukaisen hoitoon pääsyn mahdollistamiseksi.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.11.2021
Vastaus aloitteeseen:
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että terapiatakuu on vielä valtakunnallisessa valmistelussa kesken, eikä sen sisältöä voida ennakkoon tietää. Tiedossa on psykoterapeuttien huutava pula. Psykoterapiakoulutus on kallis ja ei ole realistista olettaa terapeuttien määrän
kasvavan nopeasti mm. edellä mainitusta syystä. Tällä hetkellä Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan joutuu jonottamaan terapeuttien huonon saatavuuden vuoksi. Tällä hetkellä ei ole realistista löytää psykoterapeutteja tekemään matalan kynnyksen lyhytpsykoterapioita, vaikka sitä varten myönnettäisiinkin palveluseteli. Valkeakoskella matalankynnyksen mielenterveyspalveluissa eli avosairaanhoidon mielenterveystiimissä (terveyskeskuspsykologi ja depressiohoitaja) on resurssivajausta.
Mielenterveysstrategian mukainen depressiohoitajaresurssi olisi yksi depressiohoitaja 10 000 asukasta kohden. Valkeakoskella on vain yksi
depressiohoitaja 20 700 asukasta kohden.
Alueellisen Pirsote-hankkeen tavoitteena on matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vahvistaminen. Valkeakoskella vuoden
2022 talousarvioesityksessä esitetään toista depressiohoitajan vakanssia. Lisäksi matalan kynnyksen palveluita vahvistetaan kouluttamalla
avosairaanhoidon työparisairaanhoitajia mielenterveys- ja päihdepotilaiden kohtaamiseen ja lisäksi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokevien ihmisten kohtaamista ja auttamista kartoitetaan, jotta varhainen puuttuminen onnistuisi laajasti.
Mielenterveyspalveluissa ollaan aloittamassa matalan kynnyksen chat –palvelu (tavoitteena on, että palvelu käynnistyisi 1.12.2021) ja sähköisiä palveluita kehitetään mm. yhteydenottomahdollisuuksia vahvistamalla. Lisäksi varhaiseen työhön kiinnitetään huomiota luomalla yhteistä kohtaamispalvelua ”Huoli-tuoli-konseptilla” kolmannen sektorin kanssa. Kaikille kaupunkilaisille avoimet psykoedukatiiviset iltakoulut käynnistyvät joulukuussa ja aiheina ovat mm. ahdistuneisuus, masennus ja uupumus. Iltakoulujen avulla pystytään lisäämään kaupunkilaisten tietoa eri sairauksista ja oireista ja tarjoamaan tietoon perustuvaa tukea.
Tällä hetkellä mielenterveyspalveluihin pääsee koulun, oppilaitoksen, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisen ohjaamana ja osaan palveluista vaaditaan lääkärin lähete. Palvelu toteutuu hoitotakuun määrittelemissä rajoissa.
Positiivinen mielenterveystyö ja ehkäisevä työ vaativat kokonaisvaltaista ponnistusta kaikilta ohjaus-, neuvonta-, tuki- sekä sote- ja kasvatusaloilla työtä tekeviltä yhteistyössä palvelujen käyttäjien sekä heidän läheistensä kanssa. Yksittäinen lyhytterapeuttinen interventio tai lähestymistapa kantaa harvoin, jos mukana ei ole elinoloja tukevaa kokonaisuutta huomioituna. Mielenterveystyö on monialainen tehtävä. Sairauksien hoito on lääketieteen keinoin (psykiatria) toteutettava näyttöön perustuva tehtäväkokonaisuus.
Erilaiset terapiamuodot kuten psykoterapia vaativat huolellista arviointia terapiamuodon soveltuvuudesta ja oikea-aikaisuudesta.
Terapiatakuun vaatimiin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa, kun asian valtakunnallinen käsittely on saatu päätökseen. Lisäksi koulun, oppilaitoksen, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten täsmäkoulutukseen on panostettava voimallisesti, jotta mielenterveydessä ilmenevät poikkeamat tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Valtuustoaloite: Maksuttomat oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet kaikille Valkeakosken kaupungissa toisen asteen koulutuksissa aloittaneille alaikäisille opiskelijoille
23.8.2021 / Veera Kiretti ja 4 muuta
Suomalainen koulutus uudistettiin täksi syksyksi historiallisella tavalla, kun oppivelvollisuus laajennettiin 18 ikävuoteen ja toinen aste muutettiin maksuttomaksi. Oppivelvollisuusiän nostaminen koskee kuitenkin vain vuonna 2005 syntyneitä, viime keväänä peruskoulunsa päättäneitä, nuoria. Sen sijaan vuonna 2003 tai 2004 syntyneet nuoret, jotka aloittavat toisen asteen opintonsa tänä syksynä, eivät saa maksutonta koulutusta, koska heidän oppivelvollisuutensa on päättynyt ennen lain voimaantuloa. Oppivelvollisuusiän nostamista ei ole voitu
säätää laissa takautuvasti.
Tällaisessa tilanteessa ovat esimerkiksi nuoret, jotka ovat jääneet aiemmin ilman opiskelupaikkaa tai ovat jossain opintojensa vaiheessa kerranneet vuosiluokan. Myös peruskoulun jälkeinen opiskelu nivelvaiheen koulutuksessa eli kymppiluokka tai ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus jättää syksyllä toiselle asteelle siirtyvän nuoren vaille maksuttomuutta.
Maksuttoman oppimateriaalin ja muiden opinnoissa tarvittavien työvälineiden ja tarvikkeiden tarjoaminen myös näille nuorille on tärkeää erityisesti yhdenvertaisen kohtelun vuoksi. Jokaista opiskelijaa tulee kohdella samalla tavalla samassa opetusryhmässä.
Esitämmekin, että Valkeakosken kaupunki tarjoaa maksuttoman oppimateriaalin sekä työvälineet, -asut ja -aineet kaikille Valkeakosken kaupungissa toisen asteen koulutuksissa syksyllä 2021 aloittaneille alaikäisille opiskelijoille.
Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.