”VALKEAKOSKESTA VEROPARATIISIVAPAA KUNTA”
Kai Muukkonen ja 4 muuta 1.10.2012
” Viime vuosina on saanut uutisista lukea kuin ka suuret monikansalliset yritykset ovat valtaamassa alaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sektorilta. Kyseisten palveluntuottajien toimintaa rahoitetaan julkisin verorahoin, mutta samaan aikaan ko. palveluntuottajat sopivin verojärjestelyin pystyvät minimoimaan verojen maksamisen Suomeen. Tällä on merkittävä vaikutus veropohjaan ja kuntien tuloihin.
Taloudellisesti tiukkoina aikoina ja talouskriisin painaessa päälle on kuntatoimijoiden kiinnitettävä huomiota tähän taloudellisesti merkittävään asiaan. Ylen uutisten mukaan verotulojen kannalta haitallisia talousjärjestelyjä ovat harjoittaneet ainakin valkeakoskelaisille tutut Terveystalo sekä Attendo MedOne.
Verojärjestelyihin pitää ennen kaikkea puuttua eduskuntatasolla, mutta on vakavasti pohdittava keinoja puuttua asiaan myös paikallistasolla. Paikallisesti on selvitettävä miten verorahojen karkaaminen veroparatiiseihin voidaan ehkäistä Valkeakoskella. Veroparatiisit ovat finanssitalouden syöpä, joiden eliminoimiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki pyrkii veroparatiisivapaaksi kunnaksi sekä jatkossa etsitään keinoja, joissa palveluita hankitaan yrityksiltä, jotka kantavat veronsa asiaankuuluvalla tavalla Suomeen ja jotka tukevat toiminnallaan paikallistaloutta.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 4.3.2013
Vastauksessa aloitteeseen todettiin veroparatiisien ja veronkierron olevan kansainvälinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Kansallisella tasolla asiaan voidaan osaltaan puuttua lainsäädännöllisin keinoin. Hankintalaki ei selkeästi anna mahdollisuutta hylätä tarjouksia veroparatiisiperustein. Eräs mahdollisuus on, että palveluja kilpailutetaan pienemmissä osissa, jolloin pienet yritykset voivat helpommin osallistua kilpailuun, mutta jakamisen tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin. Vastauksessa todettiin myös, että mikäli veroparatiisiyhtiöitä halutaan välttää kokonaan on paras vaihtoehto, että kunta tuottaa palvelut itse. Kaupunki laatii vuonna 2013 palvelu- ja hankintastrategian, jossa yhteydessä asiaan voidaan palata.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”SYÖPÄSAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO”
Kai Muukkonen ja 4 muuta 1.10.2012
”Pirkanmaan Syöpäyhdistys on vuosikymmeniä toiminut syöpäpotilaiden hyväksi Pirkanmaalla. Monet valkeakoskelaiset yksityishenkilötkin ovat tukeneet merkittävästi yhdistyksen toimintaa. Tällä hetkellä tämä yhdistys yhteistyössä eri pirkanmaalaisten kuntien kanssa on järjestänyt syöpäsairauksiin erikoistuneen sairaanhoitajan vastaanottoa. Tämä on ns. matalan kynnyksen palvelua, jota meidänkin on tuettava, jos siihen suinkin löytyy edellytyksiä. Syöpäsairauden osuttua kohdalle on kaikki fyysinen ja psyykkinen tuki tarpeen, joka vain suinkin on mahdollista.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki yhteistyössä Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen kanssa järjestää mahdollisuuksien mukaan esim. 1 / kk syöpäsairaanhoitajan vastaanotolle pääsyn Valkeakoskella.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012
Vastauksessa aloitteeseen kerrottiin, että Pirkanmaan Syöpäyhdistys pitää sairaanhoitajan vastaanottoa Tampereen lisäksi 8 muussa kunnassa Pirkanmaalla. Vastaanotolla on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa syöpäsairauksiin liittyvissä asioissa ja vaihtaa mm. rintaproteesi. Vastaanotto on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toimintaa ja ajanvaraus hoidetaan yhdistyksen poliklinikalla, joka huolehtii myös potilasasiakirjoista.
Toiminnan käynnistämistä myös Valkeakoskella on tiedusteltu Pirkanmaan Syöpäyhdistykseltä. Se on periaatteessa kiinnostunut aloittamaan vastaanoton Valkeakoskella, mutta tämä voi tapahtua aikaisintaan syksyllä 2013. Yhdistyksen on saatava mm. toimiluvan laajennus aluehallintovirastolta.
Terveyskeskus osoittaa toimintaan huonetilan korvauksetta kerran kuukaudessa ja käynnistää tarkemmat järjestelyt yhdessä Syöpäyhdistyksen kanssa siten, että toiminta voisi alkaa syksyllä 2013.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”PALAUTEKANAVA KUNTALAISILLE VALKEAKOSKI.FI -SIVUILLE”
Kaisa Uusitalo ja 4 muuta 1.10.2012
”Kunta = kaupunkilaiset. On tärkeää, että kuntalaisilla on mahdollisuus kehittää palveluita ja antaa palautetta kaikista heitä koskevista asioista. Tälläkin hetkellä toki on mahdollista antaa palautetta suoraan palvelun tarjoajille, mutta moniko käyttää tätä mahdollisuuttaan? Onko kynnys palautteen antamiselle liian korkea?
Valkeakosken kaupungilla on tällä hetkellä toimivat kotisivut. Aloitteena esitämme, että kaupunkimme kotisivuille avataan kaikille kansalaisille avoin palautesivu, jonne voi jokainen jättää palautetta, kehittämisideoita tai aloitteita kaupungin toiminnasta. Tämä mahdollistaa aidon kuntalaisten kuuntelemisen ja kanavan vaikuttamiseen. Palautteet ohjataan hallintojohtajalle käsiteltäväksi, joka edelleen ohjaa palautteet asiaa hoitavalle virkamiehelle työstettäväksi ja vastattavaksi.
Kanavan toteuttaminen on suhteellisen helppo toteuttaa pienin kustannuksin, kyseinen toimintatapa on hyvin yleinen monilla yrityksillä tänäkin päivänä, miksei siis kaupungilla? Kuntalaiset haluavat antaa palautetta monista asioista. Kanava toimisi myös väylänä kuntalaisten kysymyksille. Kysymykset ja palautteet voisi antaa halutessaan täysin anonyymisti tai jättää yhteystiedot, jolloin esim. virkamiehet voisivat vastata kuntalaiselle suoraan hänen kysymyksiinsä ja aloitteisiinsa. Tehdyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset olisi hyvä laittaa sivuille näkyviin, jotta kuntalaiset saavat tiedot jo kysytyistä kysymyksistä ja vastauksista. Tämä mahdollistaa myös anonyymeihin palautteisiin vastaamisen ja esimerkiksi lakipykäliin linkittämisen vastauksissa.
Palautekanava palvelisi kuntalaisten ja virkamiesten yhteistyötä. Kuntalaiset eivät välttämättä osaa osoittaa kysymystään oikean hallintokunnan johtajille tai viranhaltijoille, jolloin kynnys epäselvyyden selvittämiseksi kasvaa ja johtaa pahimmillaan hallintokanteluihin. Tämä taas olisi monesti vältettävissä suoralla yhteydenotolla kyseistä asiaa hoitavan viranhaltijan kanssa. Vuoropuhelu kuntalaisten ja viranhaltijoiden kesken parantuisi oleellisesti. Tämä myös nopeuttaisi vastauksen saamista ja antamista.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 12.11.2012
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että kaupungilla on käytössään sähköinen yleinen palautelomake sekä vielä erikseen kuntalaisaloitelomake. Anonyymia asiointia nämä lomakkeet eivät puhtaassa muodossa mahdollista, koska kumpikin lomake edellyttää lähettäjätietojen täyttämistä. Lähettäjätietoihin voi toki jokainen niin halutessaan kirjoittaa mitä vain, mutta jotta viranhaltija voisi lähettää vastauksen aloitteeseen tai esitettyyn kysymykseen, on oikeiden yhteystietojen jättäminen oleellinen tekijä mahdollistamaan vastaamisen.
Toimintatapa sähköisen palautelomakkeen ja aloitelomakkeen suhteen on juuri tuo aloitteessa kuvattu. Kaikki kuntalaisaloitteet kirjataan saapuneeksi ja hallintojohtaja joko vastaa itse aloitteeseen tai toimittaa sen oikealle taholle vastattavaksi.
Yleisten sähköisten palautekanavien käyttö on vähäistä. Suoraa sähköistä palautetta palveluntarjoajille ja virkamiehille suositaan enemmän. Kaupungin verkkosivujen kautta löytyvät verrattain helposti vastaavien viranhaltijoiden yhteystiedot sähköpostiosoitteineen ja eri palvelujen suorat sähköiset palautekanavat. Lisäksi viranhaltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus siirtää asia oikealle viranomaiselle, mikäli asia on toimitettu väärälle taholle.
Sähköisen palautelomakkeen käytettävyyttä voitaisiin toki lisätä sillä, että linkki lomakkeelle olisi suoraan kaupungin www-sivujen etusivulla ja siten helposti löydettävissä. Aloitteessa esitettyä kysymys-vastaus – sivustoa kaupunki ei ole lähtenyt verkkosivuillaan ylläpitämään. Sen hyötysuhde ja käytettävyys eivät ehkä kuitenkaan palvelisi tarkoitustaan. Verkosta tietoa on löydettävissä paremmin muuta kautta, kuin tällaisen kysymys-vastaus – patteriston kautta. Kaupungin verkkosivut ovat laajat ja niistä on löydettävissä paljon tietoa. Verkkosivujen käytettävyys ja sähköiset palvelut ovat verkkoviestinnän kehittämisessä oleellisia tekijöitä ja resurssiensa puitteissa kaupunki pyrkii seuraamaan aikaansa ja vastaamaan kysyntään.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ KANAVAAN”
Esko Laakso ja 4 muuta 1.10.2012
”Suomen vaihtelevissa lämpöolosuhteissa on tarpeen ylläpitää sopivaa huoneistojen lämpötilaa talvella keinotekoisella lämmityksellä ja kesällä jäähdyttämällä. Siedettävän oleskelulämpötilan ylläpito vaatii käyttämään kallista energiaa. Se aiheuttaa suoranaisia kuluja ja lisää hiilidioksidia ilmakehäämme. Siitä seuraa pitkän päälle haittaa ja ikävyyksiä, joita tulisi välttää.
Valkeakosken läpi virtaavaa kanavavettä voitaisiin hyödyntää rakentamalla kanavaan yksistään maalämpöä tuottava verkosto tai kaukojäähdytysjärjestelmä joko yhteisenä tai sekä lämpöä tuottavana että kesäisin jäähdytysjärjestelmänä toimiva verkosto.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme selvitettäväksi voisiko ja millä edellytyksillä Valkeakosken kaupunki yksin tai omistamansa Valkeakosken Energia Oy:n toteuttamana tehdä kanavan virtaavaan veteen pitkän päälle kallista energiaa säästävän ja hiilidioksidipäästöjä vähentävän järjestelmän. Järjestelmä olisi myös nykyisiä kiinteistökohtaisia järjestelmiä vähä-äänisempi. Tähän järjestelmään voisi helposti liittää kaupungin omien kiinteistöjen (kaupungintalo, sivistyskeskus, terveyskeskus ym.) lisäksi muitakin kuten sairaalan, Waltikan, Koskikaran jne. Se loisi myös uutta liiketoimintamuotoa, josta saisi taloudellista tuottoa.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012
Vastauksessa kerrottiin kaukojäähdytystoimintaa olevan Suomessa neljällä paikkakunnalla ja että myös Tampereella ollaan ko. toimintaa aloittamassa. Ongelmalliseksi todettiin, että kanavan vesi ei ole riittävän kylmää kesäaikana, jolloin järvivettä jouduttaisiin lisäjäähdyttämään koneellisesti. Samoin ongelmalliseksi todettiin suuret investointikustannukset ja toiminnasta saatavat pienet tulot. Lämmön tuotannon suhteen todettiin, että kaupungin keskustassa on nyt kattava kaukolämpöverkko.
Valkeakosken Energian mielestä ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa olemassa olevan kaukolämpöjärjestelmän rinnalle maalämpöä. Maalämpö sopii hyvin sellaisille alueille, joissa ei ole kaukolämpöverkostoa lähellä. Jos tulevaisuudessa kaukojäähdytystoiminnan tekniikka kehittyy ja investointikustannukset alenevat, saadaan järjestelmästä kannattava, silloin sitä on myös helpompi markkinoida kiinteistöjen omistajille.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN ALOITTAMINEN”
Kaisa Uusitalo ja 4 muuta 11.6.2012
”Laki sosiaalisen luototuksen aloittamisesta kunnissa on ollut voimassa jo vuodesta 2003. Tällä vapaaehtoisella mahdollisuudella voidaan ennalta ehkäistä kuntalaisten taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista. Luottotietojen mentyä arjen tarpeelliset hankinnat jäävät tekemättä ja velkakierre voi jatkua ja pahentua dramaattisesti pikavippien kautta.
Sosiaalinen luotto on kaupungin myöntämä matalakorkoinen laina. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka kykenevät suoriutumaan lainan takaisin maksusta, mutta joilla ei ole esimerkiksi tulojen vähyyden tai vakuuksien puuttumisen vuoksi ole mahdollisuutta saada kohtuuehtoista lainaa muualta. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi kodin kunnostukseen, työllistymistä edistäviin hankintoihin, omaisen hautajaisjärjestelyihin tai muihin hakijan itsenäisen selviytymisen kannalta perusteltuihin menoihin.
Kokemukset eri kunnista, joissa sosiaalinen luototus on otettu käyttöön yhtenä osana kunnan ennaltaehkäisevää sosiaalityötä, ovat olleet pelkästään myönteisiä. Se on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi katkaista alkava köyhyyskierre ja huolellisesti järjestettynä luototuksesta saadut korkotuotot ovat osoittautuneet tappioita suuremmiksi. Sosiaalinen luototus vähentää pitkällä aikavälillä toimeentulotuen kustannuksia. Kun ihmiset saavat reilun mahdollisuuden järjestellä asioitaan, he myös hoitavat velvoitteensa.
Valtuustoaloitteena esitämme, että Valkeakosken kaupungin sosiaalitoimessa aloitettaisiin ennaltaehkäisevänä keinona sosiaalisten luototusten myöntäminen. Määrärahat toiminnan aloittamiseen tulisi varata ensi vuoden talousarvioon.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 12.11.2012
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että sosiaalista luototusta käytetään useissa kunnissa. Lainamäärä on 250 – 5.000 euroa, korko 12 kuukauden Euribor -viitekorko ilman asiakaskohtaista marginaalia ja takaisinmaksuaika enimmillään 5 vuotta. Kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Suurimmat syyt hakea ja saada luottoa ovat pikavippien, muiden lainojen ja ulosottovelkojen maksaminen. Laina ei ole tarkoitettu toimeentulotukiasiakkaille, vaan nimenomaan henkilöille, joilla on maksuvaraa.
Kaupungin taloudellinen tilanne tulevien vuosien osalta tulee olemaan senkaltainen, ettei uusia avauksia toimintojen laajentamiseksi ole syytä lähteä tekemään. Sosiaalisen luototuksen toteuttaminen kustannukset olisivat todennäköisesti paljon isommat kuin järjestelmästä saatava hyöty; organisaatio ja käytännön toteutus aiheuttavat vääjäämättä kustannuksia.
Vastaus ei tyydyttänyt, vaan esitimme asian palauttamista uuteen valmisteluun. Hävisimme äänestyksen numeroin 36 – 7.
”KANNUSTEPALKKION KÄYTTÖÖNOTTAMINEN”
Kai Muukkonen ja 4 muuta 11.6.2012
”Valkeakoskella, on kahden viime vuoden aikana kaupungin hyvän tilinpäätöksen johdosta palkittu myös henkilöstöä. Vuonna 2010 kaupunki tarjosi henkilöstölle laadukkaan kulttuuritapahtuman, ja vuonna 2011 jaettiin osalle henkilöstöä henkilökohtaisen palkanosan tarkistuksia ja korotuksia. Edellä mainitut huomionosoitukset ovat ihan hyviä sinänsä, mutta niissä on merkittävä heikkous, että ne eivät kohdistu kaikkiin niihin, jotka työsuoritustensa perusteella olisivat sen ansainneet.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki ottaa käyttöön kertaluonteisen kannustepalkkion, joka pohjautuu kaupungin positiiviseen tilinpäätökseen. Tähän, toivottavasti mahdollisimman usein vuosittain toistuvaan huomionosoitukseen ovat oikeutettuja samansuuruisena koko vakituinen henkilöstö, asemasta ja tehtävästä riippumatta, sekä vähintään 9 kuukautta kalenterivuoden aikana kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. Kannustepalkkion periaatteet laatii kaupunginhallitus niin, että ne ovat koko kaupungin henkilöstöllä tiedossa ja avoimesti esiteltävissä.
Kannustepalkkiojärjestelmän keskeisenä viestinä henkilöstölle on se, että kuinka ensiarvoisen tärkeätä on kaupungin taloudellinen tasapaino tulevaisuudessa. Tämä olisi myös selkeä ja oikeudenmukainen viesti siitä, että kaupunki mahdollisuuksien puitteissa myös arvostaa työtä ja sen tekijää.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 9.12.2013
Annetussa vastauksessa kerrottiin, että kunta voi ottaa käyttöön tulospalkkiojärjestelmän. Kaupunginvaltuusto on 11.11.2013 hyväksynyt vuoden 2014 talousarvion yhteydessä kaupungin uuden strategian, jossa yhdeksi tavoitteeksi on hyväksytty ”kaupungin johtaminen on osaavaa ja toiminta tuloksellista”. Tavoitteen saavuttamista mitataan tuottavuuden kehittymisellä %/vuosi ja työtyytyväisyydellä (Kunta10:n mittarit). Tavoitteen saavuttamiseksi on päätetty mm. laatia ehdotus henkilöstön kannustinjärjestelmäksi niin, että se valmistuu vuonna 2015. Kannustepalkkiota koskevassa valtuustoaloitteessa esille tuodut ajatukset tulevat huomioon otetuiksi laadittaessa kaupungin strategian mukaisesti ehdotusta henkilöstön kannustinjärjestelmäksi.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”MOTTIMIEHENTIEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN”
Harri Asikainen ja 4 muuta 11.6.2012
”Eerolassa sijaitsevan Mottimiehentien ympäristön asukkaat ovat lähestyneet allekirjoittaneita valtuutettuja kertoen huolestuneina Mottimiehentiellä ajettavan varsin suurilla ylinopeuksilla. Moinen kaahailu on aiheuttanut jo monia vaaratilanteita etenkin pienille lapsille, mutta onneksi toistaiseksi on vältytty vakavilta seurauksilta. Alueella asuu runsaasti lapsia, jotka päivittäin käyttävät Mottimiehentietä koulu- ym. matkoihin.
Ajonopeuksien valvonta kuuluu poliisille, mutta se ei liene vähäisistä resursseista johtuen mahdollista kuin satunnaisesti. On siis etsittävä muita keinoja nopeuksien hillitsemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi.
Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että Mottimiehentien turvallisuutta parannetaan ajohidasteilla, erottamalla osa tiestä kevyenliikenteen väyläksi tai muilla turvallisuutta parantavilla keinoilla.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 12.11.2012
Vastauksessa kerrottiin, että yhdyskuntatekniseen toimeen tulee viikoittain useita yhteydenottoja liikenneturvallisuuteen liittyen. Asuntokatuihin liittyvissä yhteydenotoissa palautteet tai aloitteet koskevat usein myös samoja asioita, joista yleisimpiä ovat mm. ajoneuvojen nopeudet ja hidasteet, pysäköintiongelmat sekä kevytväylien puute tai sen luvaton liikenne.
Tekninen lautakunta on päättänyt perustaa työryhmän, joka selvittää liikenteenohjaus- ja liikenneturvallisuusratkaisuja, minkä mukaan linjattaisiin asuntokatujen tasapuolinen kohtelu eri liikennemuodot huomioiden.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”AKTIIVIPASSI”
Harri Asikainen ja 4 muuta 14.5.2012
”Vähävaraisia ihmisiä on Suomessa satojatuhansia ja Valkeakoskellakin on suuri joukko toimeentulotuen varassa eläviä ihmisiä. Heidän elämänsä sisältö muodostuu pääosin jokapäiväisten toimeentulo-ongelmien parissa painiskelusta ja sellaisessa tilanteessa ihminen helposti syrjäytyy kokonaan yhteiskunnasta menettäen usein kiinnostuksensa kaikenlaiseen itsensä kehittämiseen ja muuhun toimintaan yleensäkin. Yhteiskunnasta ulkopuolisuuden tunteesta johtuvan kaikinpuolisen passiivisuuden seuraukset muodostuvat ajan myötä varsin kalliiksi.
Tämän välttämiseksi tulisi tarjota ilmaisia tai ainakin hyvin edullisia mahdollisuuksia kaikenlaiseen virikkeelliseen toimintaan. Toimeentulotuella elävät kokevat liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut monesti liian kalliiksi ja siksi ne jäävät käyttämättä.
Lehtitietojen mukaan Tampere on suunnittelemassa alekorttia, ns. aktiivipassia, pitkään toimeentulotuen varassa sinnitteleville. Tuolla kortilla saisi alennuksia mm. kaupungin joukkoliikenteessä, uimahalleissa ja kuntosaleilla. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja aktivoida toimeentulotuella eläviä. Vastaavanlainen aktiivipassi on voimassa monissa Keski-Euroopan maissa, joten kyse ei ole mistään aivan uudesta asiasta.
Valtuustoaloitteena esitämme, että Valkeakosken kaupunki selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön aktiivipassi toimeentulotukea saaville. Aktiivipassilla saisi tuntuvan alennuksen Valkeakoski-opiston, kaupunginteatterin, muiden kulttuurikohteiden, uimahallin, kaupungin liikuntapaikkojen sekä muiden mahdollisten kohteiden käyttö- ja pääsymaksuihin.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 10.3.2014
Vastauksessa todettiin, että sivistystoimen yksiköissä on tuettu vähävaraisten opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia tarjoamalla Valkeakoski-opistossa yhden kurssin ilmaiseksi työttömille ja pelkän kansaneläkkeen varassa eläville. Lisäksi on jaettu opintoseteleitä työttömille, maahanmuuttajille, eläkeläisille ja opintovaikeuksista kärsiville opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän opintoseteliavustuksen avulla. Taiteen perusopetuksen yksiköissä (musiikkiopisto, kuvataidekoulu, balettikoulu, teatteri-ilmaisun koulu, käsityökoulu ja sanataidekoulu) on myönnetty vapaa-oppioppilaspaikkoja vähävaraisten perheiden lapsille ja nuorille. Kaupunginteatteri ja Voipaalan taidekeskus antavat alennusta pääsylippujen hinnoista työttömille, eläkeläisille ja varusmiehille.
Liikuntatoimen kohteissa on mahdollista ottaa vastaan maksusuoritteita tai ilmaiskäyntejä, jotka perustuvat aktiivipassin käyttöön. Yleisen Valkeakosken kaupungissa käytössä olevan periaatteen mukaisesti tulisi aktiivipassin käytöstä aiheutuvat kustannukset kuitenkin kattaa ko. toiminnasta vastaavan hallintokunnan resursseilla. Tällä tavoin toimitaan tälläkin hetkellä mm. veteraanien ja henkilökunnan ilmaisten Uimahallin uintikertojen osalta, joista liikuntatoimi laskuttaa kaupunginhallitusta ja henkilöstöhallintoa. Aktiivipassin mahdollista käyttöönottoa harkitessa on syytä huomioida järjestelmän aiheuttama lisätyö eri hallintokunnissa, tarvittavat resurssilisäykset ja mm. käyttäjien mahdollisesta ”leimaantumisesta” aiheutuvat ongelmat.
Sosiaali- ja terveyskeskuksesta todettiin, että aktiivipassin käyttöönottoa on syytä selvittää laajemmin. Missään Suomen kunnassa se ei vielä ole käytössä. Tampere on selvittänyt aktiivipassin käyttöä vuonna 2011. Selvitys lähti siitä, että aktiivipassilla saisi alennusta joukkoliikenteessä, uimahallissa ja kuntosaleilla. Kohderyhmänä olivat joko 6 kuukautta tai 12 kuukautta toimeentulotukea saaneet henkilöt. Tampereen laskelmien mukaan aktiivipassi olisi maksanut kaupungille vuonna 2011 joko 686 000 euroa (6 kk ttt-asiakkaana) tai 210 000 euroa (12 kk ttt-asiakkaana). Näiden lukujen perusteella voi päätellä, että Valkeakoskella vastaavat euromäärät olisivat noin 70.000 euroa tai 22.000 euroa. Selvityksessä ei otettu kantaa siihen, kuinka paljon itse passin teettäminen maksaa. Passin on kuitenkin oltava valokuvallinen, jotta väärinkäytön mahdollisuus olisi mahdollisimman pieni. Tällä hetkellä minkään hallintokunnan talousarvioon ei ole varattu erityistä määrärahaa tähän tarkoitukseen. Toimeentulotuessa myönnettävällä tuella henkilö voi maksaa harrastuksiaan omien mieltymystensä mukaan tai käyttää rahat esimerkiksi varusteiden hankintaan.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”TERVEYSKESKUSMAKSUN PERINTÄ”
Harri Asikainen ja 4 muuta 5.3.2012
”Terveyskeskuksen käyttäjiä ovat pääasiassa pienituloiset ihmiset kuten eläkeläiset, työttömät, opiskelijat ja lapsiperheet. Työssäkäyville työnantaja tarjoaa lakisääteisen työterveyshuollon. Myöskään hyvätuloisten ei ole pakko käyttää julkista terveydenhoitoa, vaan heillä on taloudellisesti mahdollista käyttää myös yksityisiä lääkäripalveluita. Vaikka maksu onkin vain osa terveydenhoidosta aiheutuvista kustannuksista, niin terveyskeskusmaksu saattaa aiheuttaa suuria rasituksia yksittäisille pienten tulojen varassa sinnitteleville kansalaisille, ja siksi on myös epäilty, että maksu saattaa joissain tapauksissa estää hoitoon hakeutumisen. Ainakin joissain tutkimuksissa on tullut esille, että heikommassa sosiaaliekonomisessa asemassa olevat käyttävät vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, vaikka tarve lienee vähintään yhtä suuri kuin paremmassa asemassa olevilla. Terveydenhoidon saatavuus ei saa olla riippuvainen tulotasosta. Maksun periminen aiheuttaa myös kuluja ja vie työaikaa, jota voitaisiin käyttää muiden varmasti kiireellisempien asioiden hoitoon. Valkeakoski oli viimeinen paikkakunta Suomessa, joka otti terveyskeskusmaksun käyttöön. Valkeakoski voisi myös olla ensimmäinen paikkakunta, joka siitä luopuu. Muiden hyötyjen lisäksi voisimme sillä saavuttaa myös runsain mitoin positiivista julkisuutta.
Valtuustoaloitteena esitämme, että selvitetään terveyskeskusmaksun perinnästä aiheutuvat todelliset kustannukset, selvitetään maksun mahdollisesti aiheuttamat terveyspalveluiden käyttämättä jättämiset ja tutkitaan mahdollisuus luopua terveyskeskusmaksun perinnästä.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 4.3.2013
Vastauksessa aloitteeseen kerrottiin, että terveyskeskusmaksuja perittiin vuonna 2011 noin 200 000 euroa. Maksun perimisestä aiheutui kuluja noin 38 000 euroa ja saamatta jääneitä maksuja noin 9000 euroa. Sosiaalitoimi maksaa vuosittain asiakkaiden terveyskeskusmaksuja 27500 euron arvosta ja lisäksi on olemassa välillisä kuluja, joita on vaikea arvioida. Todelliseksi hyödyksi kaupungille masksun perinnästä jää siten noin 125 000 euroa vuodessa.
Vastauksessa esitettiin epäilys, että maksuttomuus houkuttelisi ulkokuntalaisia ja siten pidentäisi jonotusaikoja. Maksuttomuuden arveltiin myös lisäävän hallitsemattomasti terveyskeskuskäyntejä ja vähentävän palvelujen arvostusta.
Maksun poistaminen aiheuttaa tuottojen vähenemistä, joka nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tuo lisäpaineita sosiaali- ja terveystoimeen.
Emme olleet tyytyväisiä vastaukseen, vaan esitimme asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Hävisimme äänestyksen numeroin 37 – 6
”NUORISOKAHVILA UUTEEN KAUPPAKESKUKSEEN ”
Kai Muukkonen ja 4 muuta 19.12.2011
”Tarkkaavaisimmat kaupunkilaiset ovat havainneet, että ydinkeskustaan on rakenteilla uusi kauppakeskus. Tämän kauppakeskuksen tarkoituksena on laajentaa ja monipuolistaa kaupunkilaisille ja miksei myös ulkopaikkakuntalaisille tuotettuja kaupallisia palveluja. Miten sitten voisimme hyödyntää tätä kauppakeskusta mahdollisimman laajoja kansalaispiirejä huomioimalla? Voisiko kauppakeskukseen tulla muitakin kuin puhtaasti kaupallisia palveluita? Nuorisokahvila Barbaari on ansiokkaasti toiminut kaupungin keskustassa 10 vuotta. Tämä kahvila on auki neljänä päivänä viikossa. Onko nykyinen nuorisokahvila kaikista tehokkain ja toimivin tapa tavoittaa nykynuoriso? Vai olisiko kahvilan paikka siellä, missä nuoremmat kansanosat muutenkin luonnollisesti liikkuvat?
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki tutkii mahdollisuutta perustaa nuorisokahvila uuden kauppakeskuksen yhteyteen. Olisiko tässä se paikka, johon kaupungin kannattaisi satsata jatkossa?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 14.5.2012
Annetussa vastauksessa aloitteeseen todettiin, että Aknen ja nuorisokahvila Barbaarin siirrosta Myllysaaren Vähäpuolelle on jo tehty päätökset, joissa on myös nuoria kuultu. Tämä on myös kaupungille kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin ulkopuolisten tilojen vuokraus. Lisäksi todettiin, että nuorisotyöntekijät tarvittaessa jalkautuvat nuorisotilojen ulkopuolelle jo nykyäänkin ja tavoittavat asiakkaansa hyvin. Myös nuorisovaltuuston mielestä Myllysaari on nuorisokahvilalle sijainniltaan paras vaihtoehto.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”OMAN LASTENSUOJELUYKSIKÖN PERUSTAMINEN”
Kai Muukkonen ja 4 muuta 17.10.2011
”Tällä hetkellä kodin ulkopuolelle on Valkeakoskella sijoitettu 51 lasta. Ostopalveluna täysin hoidettu palvelu on järkyttävän kallista palvelutoimintaa. Sijoitetun lapsen hoitovuorokauden hinta saattaa kavuta yli 300 euron. Tällä hetkellä tammi-elokuun ajanjakson kustannukset ovat yli 45000€/lapsi. Väistämättä herää ajatus siitä, että käytetäänkö inhimillistä hätää ja kuntien pakkorakotilanteita taloudellisten voittojen maksimoimiseen. Kustannusten ollessa edellä mainitulla tasolla on Valkeakosken kaupungin syytä ottaa lastensuojelu tanakammin omiin käsiin.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki perustaa oman lastensuojeluyksikön huostaan otetuille lapsille ja samalla tutkii mahdollisuutta toimia asiassa seutuyhteistyönä esim. Akaan kanssa. Yhtenä sijoituspaikkana voisi olla tulevaisuudessa vaikkapa ent. ns. Tietolan koulun opettajien saneerattu asuntola Niementiellä.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 10.3.2014
Annetussa vastauksessa todettiin, että lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina kallista riippumatta siitä tehdäänkö se omana työnä vai ostetaanko palvelut muilta. Kalliiksi sijoitukset tekee se, että laki määrittelee tiukasti henkilöstömitoituksen paikkaluvun mukaan. Laki edellyttää, että alle 12-vuotiaat lapset sijoitetaan perheisiin ja vain erittäin painavista syistä heidät voidaan sijoittaa laitokseen. Sijoituspaikat valkeakoskelaisille lapsille ja nuorille etsitään Asiakasohjaus Luotsin kautta, jonka kanssa kaupunki on tehnyt asiasta sopimuksen. Mikäli kaupunki perustaa oman lastensuojelulaitoksen, osa paikoista on annettava Luotsin kautta muiden kuntien käyttöön. Sijoituksia tehdään monista eri syistä eikä yksi laitos kykene vastaamaan kaikkiin niihin tarpeisiin, joita nuorilla on. Laitoksessa täytyy olla erityisosaamista muun muassa päihdeongelmista, psyykkisistä sairauksista, neuropsykiatrian eri alueista. Tämän tähden laitokset ovat erikoistuneet ja nuorelle etsitään parhaiten hänen tarpeisiinsa vastaava sijoituspaikka. Myös kiireelliset ja pitkäaikaiset sijoitukset vaativat erilaista osaamista ja työotetta, joten näitäkään nuoria ei voi sijoittaa samaan laitokseen. Usein nuorisoikäisten kohdalla on myös hyvä, jos nuori sijoitetaan vähän kauemmaksi kotipaikkakunnaltaan. Tämä tulee kyseeseen silloin, kun sijoituksen taustalla on nuoren ajautuminen niin sanottuun huonoon seuraan. Oman lastensuojelulaitoksen kustannuksia lisää myös se, että vaikka laitoksessa olisi vain yksi sijoitettu nuori, henkilökunnan vahvuutta ei voida pienentää, koska henkilökunnan on työn luonteen vuoksi oltava vakinaisissa työ/virkasuhteissa ja laitoksessa on oltava valmius ottaa lisää sijoitettuja nuoria sisään nuoren tarpeen sitä vaatiessa.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”SÄÄKSMÄEN VANHAINKODIN TULEVAISUUDESTA PÄÄTTÄMINEN”
Kai Muukkonen ja 5 muuta 17.10.2011
”Valkeakoskella on meneillään kaupungin olemassaoloajan suurin rakennemuutos kaupungin organisaatiossa. Perinteisiä vanhustenhoidon laitospaikkoja ollaan muuttamassa tehostetun palveluasumisen hoitopaikoiksi. Tätä toimintamallia sanotaan välttämättömäksi ja väistämättömäksi kehitykseksi. Jos menee erehdyksessä sanomaan, että kannattaa perinteistä laitoshoitoa, saa vastarannan kiiskin ja vanhakantaisen toimintamallin kannattajan maineen. Tampereen kaupungin vs. laitoshoidon johtaja Jarkko Lumio on arvioinut, että tällä hetkellä tehostettu palveluasuminen verrattuna perinteiseen vanhainkotiin säästää n.25€/per.asiakas vuorokaudessa. Säästö syntyy lääkehoidosta ja asumistuesta. Minkään tasoisia vakuuksia sille, että tämä säästö on ikuista ja pysyvää ei ole olemassa. Tosin, jos yhteiskunnassamme olisi kahdet veronmaksajat, eli valtiolla ja kunnilla omansa, tämän säästön pysyvään olemassaoloon voisi jollain lailla luottaa. Mutta niin kauan kun näin ei ole, voidaan tähän asiaan suunnata yhtä paljon luottamusta, kuin naapurin irtipäässeeseen nälkiintyneeseen koiraan.
Allekirjoittaneet valtuutetut eivät ymmärrä, miten nykyisen Sääksmäen vanhainkodin rakennuksesta tulee nykyaikainen hoitopaikka, jos kylttiä seinässä vaihdetaan. Tällä hetkellä on sosiaali- ja terveystoimessa esitetty ajatus, että Sääksmäen vanhainkoti muutettaisiin tulevaisuudessa tehostetun asumisen yksiköksi.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Sääksmäen vanhainkoti säilytetään nykymuotoisena mahdollisesti laajennettuna ja saneerattuna vanhainkotina myös tulevaisuudessa.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 5.3.2012
Vastauksessa aloitteeseen kerrottiin, että Sääksmäen vanhainkodin toimintatilat ovat vanhanaikaiset ja puutteelliset eivätkä täytä nykyvaatimuksia esim. oman huoneen yhteydessä olevine hygieniatiloineen. Sosiaali- ja terveyskeskus ei ole esittänyt Sääksmäen vanhainkodin muuttamista tehostetun palveluasumisen yksiköksi, vaan asiasta päätetään tehostetun palveluasumisen 2-vaiheen toteutuksen yhteydessä. Asia on kuitenkin ollut esillä kaupunginhallituksen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan kevätseminaarissa 10.5.2011 ja kaupunginhallituksen ja johtoryhmän seminaarissa 22.8.2011.
Annettu vastaus ei tyydyttänyt aloitteen allekirjoittajia, vaan teimme esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Hävisimme äänestyksen numeroin 35-8.
”YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPÄÄ ENERGIANTUOTANTOA, BIOKAASULAITOKSEN PERUSTAMINEN”
Kai Muukkonen ja 4 muuta 20.6.2011
”Ilmastonmuutosta pidetään yhtenä aikakautemme suurimpana haasteena. Myös meidän Valkeakoskella on tämä ympäristömme tulevaisuuden elinkelpoisuuden elinehto huomioitava päätöksiä tehtäessä.
Biokaasua voidaan saada aikaan esim. lannasta, biojätteestä, peltobiomassasta ja metsähakkeesta. Biokaasu on arvokas energianlähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Se auttaa vähentämään haitallisia ympäristöpäästöjä. Tämä energian tuotantotapa ei aiheuta rikkidioksidi, hiukkas- eikä raskasmetallipäästöjä, sen lisäksi se auttaa lisäämään kotimaisen, uusiutuvan energian tuotantoa. Samalla saadaan työllistävä vaikutus mm. raaka-aineen hankinnassa. Jalostettua biokaasua voidaan hyödyntää samoissa kohteissa kuin maakaasua ja hyödyntää siten myös maakaasuverkostoa.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki, Valkeakosken Energia ja Gasum tutkivat mahdollisuutta perustaa Valkeakoskelle biokaasulaitos esim. Jätevesilaitoksen yhteyteen.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 11.6.2012
Vastauksessa aloitteeseen ajatusta pidettiin hyvänä ja Valkeakosken Energia Oy ottaa ehdotuksen biokaasulaitoksesta huomioon yhtenä investointivaihtoehtona tutkiessaan eri vaihtoehtojen kannattavuutta.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”TARKASTUSTOIMINTA, KIINTEÄN JA IRTAIMEN OMAISUUDEN TARKASTUS”
Paavo Järvenpää ja 4 muuta 20.6.2011
”Yleisesti on tiedossa lehdistössäkin useasti esillä olleet tiedot kaupungin omistamien rakennusten huonosta kunnosta. Niitä onkin korjauskelvottomina päätetty purkaa ja jopa poltettu paikallaan. Viimeisin purkausuhan alla oleva tieto on Apian opiskelija-asuntola ja Tietolan koulu. Meillä allekirjoittaneilla kaupunginvaltuutetuilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, johtuuko asiantila alkuperäisistä suunnittelu- tai rakennusvirheistä vai vuosikunnostusten laiminlyönnistä. Esimerkiksi kelpaa Tyryn koulu. Sen korjaus- ja muutostöihin esitettiin jo aikaisemmin suunnittelumäärärahaa, jonka valtuuston enemmistö kuitenkin torjui. Nyt on kuitenkin tavaton kiire tehdä aivan välttämättömiä korjaustöitä. Näin äkilliset käänteet ovat osoituksena tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä. Säästösyistä varsinkin kaupungin teknisen toimen henkilöstön määrää on supistettu. Kovan paineen alla jäljellä olevat työskentelevät ehtivät etsiä vain säästökohteita joten järkevä ja pitkäjänteinen asioiden ja talouden hoito on syrjäytynyt, varsinkin kun ulkopuolista näkemystä ei ole ollut toimintaa tukemassa. Asioiden hoidon pitkäjänteisyys huononi ratkaisevasti kuntalain uudistuksen myötä. Lainmuutoksella lakkautettiin paikallinen luottamushenkilötilitarkastus, jonka yhtenä tehtävänä oli valvoa ja tarkastaa taloudenhoidon lisäksi myös kiinteistöjä ja irtaimistoa. Tätä tehtävää nykyinen auktorisoitujen tilintarkastajan käsissä oleva toiminta ei kata.
Edellä olevin perustein esitämme tutkittavaksi, olisiko perusteita palauttaa hallintokunnan ulkopuolinen ainakin kiinteän ja osittain myös irtaimen omaisuuden tarkastus. Se olisi tehtävissä joko perustamalla kaupungille uusi sitä tehtävää tekevä luottamustoimielin tai laajentamalla tarkastuslautakunnan tehtäväkenttää joko sellaisenaan tai perustamalla sille mainittua tehtävää varten jaosto.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 4.3.2013
Vastauksessa kerrottiin, että kiinteistöjen kunnossapidon pitkäntähtäyksen suunnitelmien laadinta on tilatoimen työohjelmassa ja että tekninen keskus on aloittanut kaupungin omistamien kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelman laadinnan ulkopuolisen konsultin avustuksella. Suunnitelman pohjalta esitetään tarvittavat määrärahat seuraavien vuosien talousarvioihin. Vastauksessa todettiin myös, että sisäisen tarkastajan tehtäviin kuuluu irtaimen ja kiinteän omaisuuden osalta mm. tutkia ne menetelmät, joilla omaisuus turvataan. Todettiin myös, että tarkastuslautakunta itsenäisenä organisaationa voi halutessaan jakaantua jaostoihin, tehdä tutustumiskäyntejä kaupungin kiinteistöihin, kutsua virkamiehiä tarvittaessa selvittämään asioita ja soveltuvin osin varmistaa omaisuuden olemassaolo.
Kaupungin kiinteistöstrategia on valmistunut ja siinä on esitetty nykytila-analyysi, ehdotus uudeksi kiinteistöpidon malliksi ja simulointivaihtoehtoja palveluverkon vaikutuksista mm. kiinteistökustannuksiin. Esitystä arvioidaan tarkemmin kevään aikana.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”KASVISRUOKAPÄIVÄ KOULUIHIN JA PÄIVÄKOTEIHIN”
Kaisa Uusitalo ja 9 muuta 7.3.2011
”Koulun ja päiväkodin tehtävä on opettaa lapsillemme monenlaisia elämäntaitoja; yhtenä asiana näiden joukossa on ravitsemustieto. Lapsemme oppivat kunnioittamaan ruokaa sekä ruoan alkuperää, mistä ruoka pöytiimme oikein tulee. Perinteisen ruokaympyrämallin mukaan päivittäin nauttimastamme ruoasta erilaisten kasvisten ja vihannesten osuus tulisi olla puolet. Miksi emme siis pitäisi vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivää kaupunkimme päiväkodeissa ja kouluissa? Toki jo nytkin tarjottu ruoka on monipuolista ja kasviksia ruoasta löytyy, mutta tarjolla voisi olla säännöllisesti myös täysin kasvispitoista ruokaa.
Kasvisruokaa tarjoillaan nykyään jo lähes jokaisessa työpaikkaruokalassa ja tietoisuus kasvisten monipuolisesta hyödyntämisestä kasvaa päivä päivältä. Ottamalla käyttöön kasvisruokapäivän säännöllisesti kerran viikossa, opetamme lapsille pienestä pitäen vihannesten ja kasvisten monipuolista käyttöä. Lapsi oppii parhaiten esimerkin kautta ja kun kasvisruokapäivästä tulee tapa, vaikuttaa se varmasti myös nuorten myöhempiin ruokailutottumuksiin. Tarjoamalla kasvisruokaa jo päiväkodista lähtien, tulee siitä luonnollinen ”toimintatapa”. Kasvisruoasta saa yhtä maistuvaa ja täyttävää kuin liharuoastakin, se ei siis enää tarkoita pelkkää kylmää salaattia. Kun kasvisruokaa tarjotaan yhtenä päivänä koko oppilaitoksen väelle, myös sen valmistamiseen panostaminen on eri luokkaa kuin jos kasvisruokaa tarjotaan vain erityisruokavaliona. Tämä näkyy varmasti ruoan maussa. Lisäksi tietoisuus teollisten eläinten elinoloista ja lihatuotannon eettisyydestä kasvaa päivä päivältä, myös nuorten keskuudessa. Kasvisruoka sopii (erityisesti täysin vegaanisena muotonaan) myös kaikille eri uskonnollisten tai eettisten elämäntapojen noudattajille ja auttaa osaltaan tukemaan kulttuurimme monipuolisuutta.
Terveellisyyden ja monipuolisuuden lisäksi kasvisruoka ei myöskään tule sen kalliimmaksi kuin liharuokakaan; suosimalla kulloinkin sesongin mukaisia kasviksia se tulee monesti jopa halvemmaksi kuin liharuoka. Kasvisten hankinnassa tulisi myös mahdollisuuksien mukaan suosia paikallisia vaihtoehtoja sekä luomu-tuotteita. Näin ruoan tuotannon vaikutus ympäristöön pienenee ja eurot pysyvät kaupungissamme.
Ehdotan, että kaupungissamme otetaan käyttöön mahdollisimman pian kouluihin ja päiväkoteihin säännöllinen kasvisruokapäivä/viikko.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 20.6.2011
Vastauksena aloitteeseen todettiin, ettei erillisen säännönmukaisen kasvisruokapäivän käyttöönottoa nähdä tarkoituksenmukaiseksi, koska kasvisruokapäiviä pidetään jo nykyisellään ja tätä vapaamuotoista kasvisruokapäivien pitämistä voidaan edelleen jatkaa ilman siihen velvoittavaa erillistä päätöstä.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”OPISKELIJOIDEN ASUNTOTILANNE”
Kaisa Uusitalo ja 17 muuta 6.9.2010
”Monien aikaisempien vuosien tapaan alkaneena syksynä kävi taas ilmi opiskelijoiden heikko asuntotilanne. Opiskelijoille soveltuvia asuntoja ei kaupungissamme ole riittävästi. Jotkut opiskelijat ovat joutuneet majoittumaan mm. leirintäalueelle ja monet jopa toiselle paikkakunnalle, koska Valkeakoskelta ei löydy asuntoa. Apian oppilasasuntola on surkeassa kunnossa ja se poistuneekin käytöstä lähiaikoina. Tämä heikentää entisestään asuntotilannetta. Huonosta kunnostaan huolimatta Apian oppilasasuntola on ollut tärkeä etenkin ulkomaalaisille opiskelijoille, joiden asumistasovaatimukset eivät ole korkeat ja asuminen on ollut heidän tulotasoonsa nähden edullista. Muiden toimien lisäksi olisi tärkeää löytää joku korvaava edullinen asuntola Apian tilalle. Valkeakoski mainostaa itseään laadukkaiden ja monipuolisten opetuspalveluiden kaupunkina. On tärkeää ja kaupungin edun mukaista, että myös opiskelijoiden asumismahdollisuuksista huolehditaan.
Valtuustoaloitteena esitämme, että laaditaan suunnitelma opiskelijoiden asuntotilanteen korjaamiseksi asianmukaiselle tasolle.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.11. 2010
Vastauksessa kerrottiin kaupunginhallituksen kiinnittäneen huomiota asiaan käsitellessään tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta 2009 ja siinä yhteydessä ottaneen kantaa aloitteessa esitettyyn asiaan. Tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan totesi, ettei lisääntyvään opiskelija-asumiseen varautuminen ole toteutunut ja että asiaa on pyritty ratkaisemaan suoraan ammattikorkeakoululle poikkeusluvalla vuokratuilla opiskelija-asunnoilla.
Vastauksessa todettiin myös, että opiskelijoiden asunnontarve- ja tarjonta on ollut tasapainossa vuoden 2009 aikana. Ongelmia asunnon saamisessa kerrottiin esiintyneen tilapäisesti syyslukukauden alkaessa. Apian opiskelija-asuntolan rakennuksen huonosta kunnosta johtuen ei ole mahdollista jatkaa asumista enää kevään 2011 jälkeen. Viimesijaisesti Valkeakosken asunnot Oy huolehtii opiskelijoiden asumistarpeiden tyydyttämisestä parhaaksi katsomallaan tavalla. Koska Apian opiskelija-asuntolan purkaminen heikentää opiskelijoiden vuokra-asuntotilannetta, tullaan Valkeakosken asunnot Oy:n konsernitavoitteisiin sisällyttämään tavoite, jolla yhtiö velvoitetaan varautumaan opiskelija-asumisen tarpeiden tyydyttämiseen vuonna 2011.
Vastaus ei tyydyttänyt aloitteen allekirjoittajia, vaan esitimme asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksemme hävisi suoritetun äänestyksen numeroin 34-9.
”MAALÄMMÖN KÄYTÖSTÄ SELVITYS”
Kaisa Uusitalo ja 5 muuta 19.4.2010
”Kiinteistön lämmitystapaa valittaessa on tärkeää kiinnittää hankintahinnan lisäksi huomiota myös käyttövarmuuteen ja kustannuksiin. Samoin yhä tärkeämmäksi kriteeriksi on noussut ympäristöystävällisyys. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisena ratkaisuna maalämpö täyttää nämä kriteerit ja siksi sen yhä useampi on valinnut lämmitysmuodoksi. Lehtitietojen mukaan Nokialla on kahdessa kerrostalossa vanha lämmitysjärjestelmä korvattu uudella maalämpöön perustuvalla järjestelmällä. Samaisten lehtitietojen mukaan uudella tekniikalla tuotettu lämpö on tullut noin puolet halvemmaksi kuin taloissa aiemmin käytetty kaukolämpö. Mittavista investointikustannuksista huolimatta Nokialla pidetään tuota ratkaisua varsin onnistuneena ja uskotaan sen maksavan takaisin itsensä enintään kymmenessä vuodessa. Myös Valkeakoskella voitaisiin tutkia mahdollisuuksia siirtyä maalämmön käyttöön uudisrakennuksia tehtäessä, remontoitaessa jotain kerrostaloa tai julkista rakennusta kuten esim. koulua. Valtuustoaloitteena esitämme, että selvitetään mahdollisuudet uudisrakentamisen tai kiinteistön remontoinnin yhteydessä siirtyä maalämmön käyttöön.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 6.9.2010
Vastauksessa todettiin aloitteen olevan perusteltu ja että jatkossa maalämpö otetaan yhtenä vaihtoehtona huomioon harkittaessa kaupungin julkisten rakennusten lämmitystapaa ja aloitteen olevan jo käytäntönä teknisessä keskuksessa.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”OMALÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN PURKU”
Harri Asikainen ja 5 muuta 19.4.2010
”Lukuisat kuntalaiset ovat ottaneet yhteyttä tämän aloitteen allekirjoittajiin lääkärille pääsyn vaikeuteen liittyvissä asioissa. On voimakkaasti tuotu julki ihmetys, miksi lääkäriaikaa ei voida antaa muulle kuin omalääkärille vaikka muilla lääkäreillä olisi vapaita aikoja. Tällaisessa tilanteessa asiakkaita on kehotettu hakeutumaan jonottamaan päivystysvastaanotolle. On myös aiheellisesti epäilty omalääkärijärjestelmän hyötyjä suurimmassa osassa tapauksista jolloin on tarvetta päästä lääkärin vastaanotolle. Selvää lienee, että useimmissa tapauksissa on samantekevää kuka lääkäreistä ottaa potilaan vastaan. Ei voida kokonaan jättää huomiotta sitä seikkaa, ettävaikeudet saada aikoja lääkärin vastaanotolle johtuvat osaltaan myös omalääkärijärjestelmästä. Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että omalääkärijärjestelmän edut ja haitat tarkointutkitaan ja tarvittaessa omalääkärijärjestelmä puretaan tai ainakin mahdollistetaan ajan varaaminen kenelle hyvänsä lääkärille mikäli omalääkärin vastaanotolle ei ole mahdollista päästä.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.11.2010
Vastauksessa kerrottiin, että terveyskeskuksen tavoitteena on vuonna 2012 siirtyä moniammatilliseen tiimityömalliin, joka pääsääntöisesti on lääkäri-hoitaja tiimityöpari. Samalla hoitajan osuus vastaanottotapahtumissa lisääntyy. Uuteen malliin siirryttäessä luovutaan väestövastuujärjestelmästä ja samalla vastaanottojen ajanvaraustoiminta siirretään omaksi toiminnaksi.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
”TYÖTERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN”
Kai Muukkonen ja 4 muuta 8.3.2010
”Valkeakosken kaupungin on järjestettävä työterveyshuolto työntekijöilleen. Toiminta perustuutyöterveyshuoltolakiin 1383/2001 sekä valtioneuvoston asetuksiin 1484/2001 ja 1485/2001.Valkeakosken kaupunki järjesti palvelun itse ennen nykyistä toimijaa. Ongelmaksi muodostui työntekijöiden rekrytoiminen työterveyshuoltoon. Varsinkin lääkäreistä oli huutava pula. Sitten päätettiin ulkoistaa työterveyshuolto. Palvelut saatiin toimimaan, mutta kävikin sitten niin kuin palveluiden ulkoistamisissa on vaarana käydä. Kustannukset karkasivat käsistä. Ne ovat tietojemme mukaan yli kaksinkertaistuneet. Ja tähän Valkeakosken kaupungin veronmaksajien eurojen viljelyyn on jatkossa puututtava.On yritettävä keksiä muita palvelun tuotantotapoja. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä sekä Valkeakosken aluesairaala tutkivat mahdollisuutta perustaa oma yhteinen yhtiö hoitamaan lakisääteinen työterveyshuolto. Mainitulla periaatteella toimitaan mm. Hämeenlinnassa. Tämä yhteinen yhtiö olisi sataprosenttisesti edellä mainittujen tahojen omistuksessa. Näin olisi mahdollista vaikuttaa itse tulevaisuudessa kustannusten ja toiminnan kehitykseen ja kehittämiseen.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 6.9.2010
Annetussa vastauksessa todettiin työterveyshuollon toimintaa seurattavan ohjausryhmässä, missä terveyskeskuksen lisäksi on myös kaupungin henkilöstöosastolla edustus ja että kaupungin henkilöstölleen hankkimista työterveyshuoltopalveluista päätetään työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Vastauksessa todettiin myös, että Valkeakosken aluesairaala osana Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä järjestää itse työterveyshuollon ja että sairaanhoitopiiri ei ole lähtenyt mukaan yhteisiin liikelaitos- tai osakeyhtiömalleihin työterveyshuollon osalta. Siten esitetty uusi yhtiö jäisi henkilöstöltään pieneksi ja toiminnan kannalta yhtä haavoittuvaksi kuin terveyskeskuksen aiempi oma yksikkö.
Vastaus oli mielestämme puutteellinen emmekä siten olleet siihen tyytyväisiä. Emme kuitenkaan tehneet asiassa poikkeavaa esitystä.
”TOIVOMUSPONSI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYKSEEN”
Esko Laakso ja 5 muuta 14.12.2009
”Toisinaan kaupunginvaltuuston työskentelyssä syntyy tilanteita, joissa kaupunginvaltuuston päätöksenteon yhteydessä on tarvetta ohjata kaupunginvaltuuston tekemien päätösten täytäntöönpanoa. Kyseessä voi olla pyyntö kaupunginhallitukselle selvittää päätöksessä tarkoitettua asiaa tai ehkä valmistella asiaa kaupunginvaltuuston päätettäväksi.Valkeakosken tähänastisessa valtuustotyöskentelyssä toivomusponneksi nimettyjä päätöksiä ei ole tehty, koska pontta koskevia tarpeellisia määräyksiä ei ole sisällytetty valtuuston työjärjestykseen. Tämän monessa kunnassa jo pitkään käytössä olevan valtuustotyöskentelytavan aikaansaamiseksi me allekirjoittaneet esitämme alla valtuustoaloitteena, että valtuuston työjärjestyksen 3 luvunloppuun lisättäisiin asiaa selventävä 23 pykälä.
23 § Toivomusponsi: Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitetun toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olleeseen asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 8.2.2010
Vastauksessa aloitteeseen todettiin, että valtuuston työjärjestykseen on mahdollista sisällyttää säännöksiä ns. toivomusponsista, joita lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne. Periaatteellisella tasolla hyväksytyt ponnet sitovat hallitusta samalla tavoin kuin muutkin valtuustonpäätökset. Juridista sitovuutta ponsilla ei ole. Poliittisen sitovuuden tasolla ponsilla lienee omamerkityksensä ja sitovuutensa päätöksenteossa. Käytännössä ne kuitenkin mielletään toivomuksiksi,joiden toteutumista ei pidetä todennäköisenä. Vastauksessa pidettiin ponsia oikeudelliselta kannalta ongelmallisia. Ne eivät ole sinällään osa päätöstä, vaan liitännäisiä, joita ei yleensä ole ennakolta valmisteltu. Toivomusponsi poikkeaa kuntalain pääperiaatteesta, jonka mukaan valtuusto ei ota itse asioita suoraan käsiteltäväkseen, vaan hallitus valmistelee valtuuston päätettäväksi tulevat asiat. Vastauksessa todetaan, että päätöksenteon ja hallinnon selkeyden kannalta toivomusponnet eivät ole suotavia eivätkä tue hyvän hallinnon periaatetta.
Vastaus ei tyydyttänyt aloitteen allekirjoittajia. Teimme esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesitystämme kannatti 10 valtuutettua.
”TYÖLLISTÄMINEN”
Esko Laakso ja 4 muuta 9.3.2009
”Eritoten Kuitu Finland Oy:n konkurssin ja Tervasaaren sellutehtaan lopettamisen johdosta kaupunkimme työttömyystilanne on kohonnut hälyttäviin lukemiin.Kaikkine Kuitu Finland Oy:n, Tervasaaren sellutehtaan ja muiden irtisanomisten johdosta onoletettavissa, että työttömyysprosentti tulevaisuudessa kaupungissamme lähentelee piankahtakymmentä prosenttia. On syytä muistaa, että suurteollisuuden työpaikkojen vähetessävaikuttaa se myös moniin alihankkijoihin ja yhteistyökumppaneihin vähentäen niistäkintyöpaikkoja.Työllisyystilanne kaupungissamme on siten hälyttävä.Kaupungin työllistämismäärärahoja on viime vuosina vähennetty vedoten parantuneeseentyöllisyystilanteeseen. Nyt työllisyystilanne on dramaattisesti huonontumassa, joten johdonmukaistaolisi tässä tilanteessa lisätä työllistämismäärärahoja. On kaupungin edun mukaista, paitsitaloudellisesti, myös sosiaalisesti, kantaa vastuuta työllisyydestä.Tehtävää työtä kaupungilla riittää.Vaikka nyt merkittävästi lisääntyneiden työttömien määrästä likimain kaikki ovatkinansiosidonnaisen päivärahan piirissä, niin on kaupungin edun mukaista huolehtia, että he myöspysyvät sen piirissä. Silloin kun ihminen putoaa ansiosidonnaiselta päivärahalta työttömänperuspäivärahalle, tapahtuu myös merkittävä verotulojen pudotus, puhumattakaan kyseisenhenkilön henkilökohtaisesta tragediasta tulojen menetyksen johdosta. Työssä oloon verrattunahenkilön jäädessä työttömäksi ansiot putoavat noin 50-60 %:in, ja kun henkilö putoaaperuspäivärahalle, niin ansio putoaa vielä siitä todella paljon, ehkä noin puoleen.Sama kaava pätee myös kaupungin verotuloihin. Siksi on tärkeää pitää mahdollisimman moniansiosidonnaisen päivärahan piirissä.Aloitteena esitämme, että kaupunki vuonna 2010 työllistää kaikki ne henkilöt, joilla on vaaralähiaikoina pudota pois ansiosidonnaiselta päivärahalta vähintään kahdeksaksi kuukaudeksi.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 18.5.2009
Vastauksena aloitteeseen todettiin aktiivisella työvoimapolitiikalla olevan suuri merkitys kuntalaisten yleiseen hyvinvointiin. Vaikka kaupunki voi tahollaan priorisoida omia työllisyydenhoidollisia toimiaan, aktiivisen työvoimapolitiikan rakentaminen perustuu kuntatoimijoiden, valtionhallinnon ja yritysten väliseen kumppanuuteen. Kaupungin työllisyystyöryhmä koordinoi esim. eri aktiivitoimien tuottamista sekä niiden määrää ja laatua kaupungin omassa organisaatiossa. Yksi perinteisesti käytetty aktiivitoimi on palkkatuettu työllistäminen. Viime vuosina työ- ja elinkeinoministeriö on vähentänyt kuntasektorille myöntämäänsä työllisyysmäärärahaa. Tämä on tarkoittanut samalla palkkatukimäärärahojen supistusta. Supistus on perustunut kunnallisen palkkatuetun työllistämisen (aikaisemmin kunnallinen tukityöllistäminen) tehottomuuteen. Merkittävä osa kuntien organisaatioissa palkkatuetussa työssä olleista henkilöistä on palannut palkkatukijaksonsa jälkeen suoraan takaisin työttömiksi työnhakijoiksi. Näin on käynyt myös Valkeakoskella. Kuntasektorin sijaan työllisyysmäärärahaa onkin suunnattu enemmän yksityiselle sektorille palkkatuettuun työllistämiseen sekä työvoimapoliittiseen koulutukseen.Palkkatuetun työn ohella Valkeakosken kaupungissa on haluttu kehittää muita työllisyydenhoitoon kuuluvia aktiivitoimia. Jos kaupunki tulevina vuosina keskittyisi nyt tehdyn aloitteen mukaisesti työllisyydenhoidossaan palkkatuetun työllistämisen volyymin kasvattamiseen tavoitteenaan turvata henkilöille oikeus ansioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan palkkatukijakson jälkeen, tavoittelisi kaupunki kyseisellä aktiivitoimella lähtökohtaisesti muuta kuin mihin se on tarkoitettu. Tavoite olisi työ- ja elinkeinotoimiston pyrkimysten vastainen ja jopa työttömiä työnhakijoita passivoiva.Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen työmarkkinatukiuudistuksen myötä kaupunki joutuu maksamaan puolet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien henkilöiden työmarkkinatukikustannuksista. Vuoden 2008 aikana kaupunki maksoi em. lain perusteella kompensaationa valtiolle työmarkkinatuen kuntaosuutta yhteensä 575.809 euroa. Kaupungin maksuosuutta voidaan kuitenkin pienentää tarjoamalla kohderyhmään kuuluville henkilöille muita kuin palkkaperusteisia aktiivitoimia. Kustannusvaikutuksiltaan muiden välityömarkkinoiden piiriin kuuluvien aktiivitoimien tuottaminen on kaupungille edullisempaa. Suuri määrä palkkatukipaikkoja oli käytössä 1990-luvulla. Jos silloisella periaatteella ryhdytään uudelleen toteuttamaan työllisyydenhoitoa, tulisi määrärahoja kasvattaa huomattavasti. Teoreettinen laskelma 100 palkkatuetun henkilön osalta merkitsee seuraavaa: kaupunki saisi TE-toimistolta 700 euroa tukea per henkilö ja maksettava palkka sivukuluineen on 1.700 euroa/kk, tällöin kokonaisen vuoden lisätulot olisivat 840.000 euroa ja palkkamenot sivukuluilla lomakorvauksineen 2.125.000 euroa. Tällä hetkellä kaupungin työllistämistoiminnan menot ovat kaikkiaan 1.663.463 euroa.
Vastaus ei tyydyttänyt aloitteen allekirjoittajia.Esitimme asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Suoritetussa äänestyksessä palautusesitys sai taakseen 7 valtuutetun kannatuksen.
Tämän jälkeen teimme ehdotuksen, että ”Lisätään työllistämistoimintaa pyrkimyksenä vähentäämerkittävästi kaupungin valtiolle maksamaa työmarkkinatuen kompensaatiota ja kohdennetaantyöllistäminen siten, että mahdollisimman moni työtön pysyy ansiosidonnaisen työttömyysturvanpiirissä.”Valtuuston puheenjohtaja totesi, ettei esitystä oteta valtuuston työjärjestyksen mukaisesti ko. asiaankuulumattomana valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston puheenjohtajan tulkinnan lainmukaisuudenselvittämiseksi asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
Käsitelty uudelleen kaupunginvaltuustossa 15.6.2009
Teimme esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Suoritetussa äänestyksessäpalautuksen kannalla oli 10 valtuutettua.
Tämän jälkeen teimme ehdotuksen, että lisätään työllistämistoimintaa ja siihen tarvittaviamäärärahoja. Pyrkimyksenä vähentää merkittävästi kaupungin valtiolle maksamaa työmarkkinatuenkompensaatiota ja kohdennetaan työllistäminen siten, että mahdollisimman moni pysyyansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä.Puheenjohtaja ei ottanut ehdotusta käsiteltäväksi asiaan kuulumattomana.Valtuutettu Esko Laakso esitti asiaan eriävän mielipiteensä.
”LEX-NOKIAN SOVELTAMATTA JÄTTÄMINEN”
Harri Asikainen ja 4 muuta 9.3.2009
”Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mukaan sähköisen viestinnän tietosuojalaki eli Lex Nokian käyttöönottaminen kunnassa vaarantaa kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden perusoikeuksia muun muassa rajoittamalla kunnan työntekijöiden yksityisyydensuojaa ja viestinnän tietosuojaa. Laki koskee yhteisötilaajan oikeutta käsitellä sähköisen viestinnän tunnistetietoja.Sähköisen viestinnän tietosuojalaki antaa yhteisötilaajille poliisia suuremmat oikeudet työntekijän tunnistetietojen saamiseen. Lain soveltaminen vaarantaa myös tiedotusvälineiden lähdesuojaa ja on ongelmallinen Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamien ihmisoikeuksien kannalta. Useat oikeusoppineet, kansalaisjärjestöt ja poliisin edustajat ovat todenneet lain epäkohdat ja puutteet.Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mukaan kunnan ei tule yhteisötilaajana soveltaa sähköisen viestinnän tietosuojalakia missään toimivaltaansa kuuluvassa asiassa, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Tämä koskee kunnan toimintaa työnantajana, sekä esimerkiksi kunnan kirjastoja, oppilaitoksia, kunnan omistamia taloyhtiöitä, kuntien liikelaitoksia ja osakeyhtiötä sekä kuntayhtymiä.Valtuustoaloitteena esitämme, ettei Valkeakosken kaupunki ottaisi missään toiminnassaan käyttöönLex Nokiana tunnetun sähköisen viestinnän tietosuojalain mukanaan tuomia valtuuksia.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.6.2009
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että kunnan on kaikissa tapauksissa vastattava järjestelmiensä tietoturvasta ja kehittämisestä sekä hyvän hallintotavan mukaisesti puututtava väärinkäytöksiin ja epäkohtiin. Tähän uusi lainsäädäntö luo aiempaa selkeämmät puitteet.Vastauksessa väitettiin myös, että aloitteen mukainen lain soveltamatta jättäminen ei mahdollista.
Annettu vastaus ei tyydyttänyt aloitteen allekirjoittajia ja ehdotimme asian palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi. Palautusehdotustamme kannatti 7 valtuutettua.
”TALOUDELLINEN TILANNE, ULKOISTAMINEN”
Esko Laakso ja 5 muuta 9.3.2009
”Valkeakosken kaupungin taloudellinen tilanne on huonontunut ja edelleen huononemassa. Säästöjen nimissä kaupungin toimintoja onkin ulkoistettu ja haluja tuntuu sen luonteiseentoimintaan edelleenkin olevan. Ulkoistamisesta on monasti seurannut, että lähipalvelut ovat muuttuneet kaukopalveluiksi useimmiten Tampereelle ja koskilaisista on tullut rahoittajia. Koskilaisia työpaikkoja on menetetty. Samalla on menetetty koskilaisten ja heidän perheenjäsentensä veroeuroja, jotka joissain tapauksissa ovat päätyneet lopulta jopa ylikansallisten yritysten osinkotulojen kattamiseen, vaikka niitä on kerätty omakustannushinnat roimasti ylittävillä maksuilla. Joidenkin ulkoistettujen palvelujen saanti kaupunkilaisten kannalta katsoen on hankaloitunut ja hinnat kallistuneet. Asioihin vaikuttaminen on vaikeutunut ja kunnallinen demokratia heikentynyt. Tampereelta haettujen palvelumatkojen yhteydessä tehdään myös ostoksia, joten euroja onkuljeteltu tamperelaisten kauppiaiden ja elinkeinoelämän hyödyksi ja Valkeakosken vahingoksi. Käytännössä on todettu, että laboratoriopalvelut ovat aikaisempia omia palveluja kalliimpia. Sosiaaliasiamiespalveluiden hinnat Tampereella ovat korkeampia ja palvelut hankalampia saada. Hoikun siivouksen ulkoistamisesta ei ole osoitettu syntyneen säästöä. Terveyskeskuslääkärien ajanvarausten ulkoistaminen on hankaloitumisen lisäksi johtanut myös asiakkaiden kustannuksiin. Niiden laittomuudesta oikeusasiamies on huomauttanut Soneraa, Tampereen kaupunkia sekä kaupungin viranhaltijoita, mutta väärin hinnoiteltuja maksuja kuitenkaan ei ole asiakkaille palauteltu. Ulkoistamisilla on yritetty pienentää kaupungin menoja. Päätösten vaikutuksia palvelujen kustannuksiin ja saatavuuteen kuitenkaan ei ole etu- eikä jälkikäteen selvitetty luottamushenkilöille.
Edellä olevilla perusteilla me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että valtuustolle aina määräajoin vähintäänkin vuosittain selvitetään mitä palveluita ja milloin on ulkoistettu. Vertailevin laskelmin osoitetaan aiemmin omana työnä tehdyn ja ulkoistetun työn kustannusten erot sekä vaikutukset toimintaan ja Valkeakosken työpaikkoihin. Samalla esitämme, että suunniteltaessa ulkoistamista esityksen ja päätöksen perusteluihin liitetään arviot kustannussäästöistä ja muista toiminnallisista vaikutuksista, jotta voidaan arvioida otetaanko työ omaksi työksi.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 16.11.2009
Vastauksessa aloitteeseen kerrottiin ulkoistamista Valkeakoskella toteutetun tiettyjen edellytystentäyttyessä esimerkiksi kun on kyseessä erityistä osaamista vaativat palvelut, jotka edellyttävätriittävää väestöpohjaa, kuten jätehuolto, erikoissairaanhoito ja eräät sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut. Samoin on ulkoistamista harjoitettu silloin kun palvelujen kysyntä vaihteleevoimakkaasti tai tarvittavia osaajia ei ole onnistuttu rekrytoimaan kaupungin palvelukseen, esim.työterveyshuolto tai kun on saatu organisaation käyttöön tarvittavaa erityisosaamista, luotu uusiatyötapoja ja toimintamalleja sekä hyödynnetty paremmin olemassa olevaa teknologiaa, esim.ulkopuoliset asiantuntijapalvelut ja tietohallinnon ostopalvelut. Ensisijaisesti kaupunki on kuitenkinpyrkinyt motivoimaan ja luomaan edellytyksiä oman palvelutoiminnan kustannustehokkuuden jalaadun kehittämiseen. Merkittäviä ostopalveluja hankittaessa tulee jo tällä hetkellä olla päätöksenteon pohjana riittävätvertailulaskelmat sekä arviot vaikutuksista palveluiden saatavuuteen ja laatuun ja myös taloudellisetja henkilöstövaikutukset. Palvelutuotannon kehittämiseksi on myös keskeisten palveluidenkustannuksia ja laatua verrattava säännöllisesti ulkopuolisiin palveluiden tuottajiin.Vastauksessa todettiin vielä, että kattavaa kaikkia palvelukeskuksia koskevaa ulkoistamisluetteloajo tehtyjenkin päätösten osalta ilman rajausta, vuosittain tehtävine vertailulaskelmineen javaikutusarvioineen, ei ole hallinnon työn tehokkuuden takia tarkoituksenmukaista laatia.
Annettu vastaus ei aloitteen allekirjoittajia tyydyttänyt ja teimme esityksen, että vuosittaintilinpäätöksen yhteydessä esitetään mitä keskeisiä palveluita ja millä perusteilla niitä onyksityistetty. Suoritetussa äänestyksessä esityksemme kannalla oli 13 valtuutettua.
”VALTUUSTON KOKOUKSET NETTIIN”
Esko Laakso ja 5 muuta 12.1.2009
”Vasemmistoliiton valtuustoryhmään on oltu useilta tahoilta yhteydessä kaivaten erityisesti valtuuston kokousten seuraamismahdollisuutta television tai internetin välityksellä.Kuntalaiset ovat toivoneet myös valtuuston ja muiden kaupungin toimielinten kokousten esityslistoja kaupungin nettisivuille nykyistä aiemmin, jotta kansalaiskeskusteluun käsiteltävistä asioista jäisi enemmän aikaa.Aiemmin, kun valtuuston kokoukset televisioitiin, niin ne olivat varsin suosittuja katsottavia.Televisiointi mahdollisti suoran ja vääristymättömän kuvan kuntalaisille valtuuston työskentelystä.Päätöksenteon ja hallinnon avoimuuden kannalta olisikin suotavaa päätöksenteon selkeys ja konkreettisuus kansalaisille.
Valtuustoaloitteena esitämme, että:
1. Valkeakosken kaupunginvaltuuston kokouksia vastaisuudessa olisi mahdollista seurata suorana lähetyksenä internetin välityksellä ja että lähetykset tallennetaan kaupungin nettisivuille, josta niitä voi myöhemmin katsella.
2. Kaupunginvaltuuston ja muiden luottamuselinten esityslistat liitteineen tulee olla kaupungin nettisivuilla nähtävillä vähintään 7 päivää ennen kokousta.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 8.3.2010
Vastauksena valtuustoaloitteeseen todettiin kohdan 1 osalta, että suoraa lähetystä on testattuValkeakoskella vuonna 2007. Valtuuston kokous lähetettiin koelähetyksenä Internetiin 12.11.2007. Kokeilussa käytetty tekniikka todettiin toimivaksi ja välitetyn kuvan sekä äänen laatu hyväksi. Testauksesta vastasi paikallinen yrittäjä yhdessä tietohallinnon kanssa. Mikäli valtuuston kokoukset halutaan lähettää suorana Internetiin, tulee kokonaisuus hankkiaostopalveluna. Kokouslähetyksen toteutukseen tarvitaan yksi tai kaksi kamerayksikköä, niille kuvaajat, lähetyksenohjaus sekä tekniikka, jolla lähetys välitetään julkiseen verkkoon. Tämän lisäksi lähetystekniikka tulee kasata ja purkaa jokaista kokousta varten erikseen. Kustannusten osalta arvioitiin, että lähetykset tulisivat vuositasolla maksamaan noin 15.000 euroa. Myös tietoverkon kokoa olisi pakko kasvattaa lähetysten johdosta. Koska kuitenkin lehdistöllä ja yleisöllä on vapaa pääsy valtuuston kokouksiin ja lehdistö aktiivisesti tiedottaa kokouksista, ei vastauksessa pidetty tarkoituksenmukaisena kustannuksiin suhteutettuna lähettää kokouksia internetin kautta.
Kohdan 2 osalta todettiin vastauksessa, että kaupunginvaltuuston esityslista tehdään aina valtuustoaedeltävän kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen, jolloin esityslista voidaan käytännössä tehdävalmiiksi tiistaina jonka jälkeen se jaetaan valtuutetuille torstai-päivän kuluessa. Myös internetissä esityslista julkaistaan tuolloin torstaina aamupäivän aikana. Vastauksessa todettiin myös, että valtuuston esityslista voidaan julkistaa internetissä valtuuston kokousta edeltävänä tiistaina, mikälivaltuutetut niin haluavat. Koska kaikilla luottamushenkilöillä ei välttämättä ole käytössä internet-yhteyttä, on haluttu kohdella tasapuolisesti kaikkia niin, että esityslistat on julkaistu vasta torstainasekä sähköisenä että paperisena versiona.
Vastausta käsiteltäessä esitimme, että aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi kohdan 2 osalta. Päätökseksi tuli, että aloite palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteluun.
Käsitelty uudelleen kaupunginvaltuustossa 19.4.2010
Annetussa vastauksessa todettiin, että hallituksen ja valtuuston esityslistat liitteineen julkaistaan kaupungin verkkosivuilla heti, kun ne ovat painokunnossa, eli käytännössä siis kokousta edeltävänä tiistaina. Kaupunginhallitus myös suosittaa kaupungin muille toimielimille samaa käytäntöä.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.