Työajan pidennyksien käyttäminen työssäjaksamiseen sekä työhyvinvointiin
Maija Kuivasto ja 3 muuta 12.12.2016
”Työaikoja pidennetään kunnissa kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Uudet säännökset astuvat voimaan 1.2.2017. Säännölliset työajat pitenevät siis 30min/viikko. Tämä lisäys ei juurikaan tule nostamaan työn tehokkuutta kunnissa, näin uskon.
Juuan kunta on sen sijaan lähtenyt tielle, jolla se aikoo panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin sijoittamalla työajan pidennyksen työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta tuli heti täystyrmäys. Kun asiaa hieman penkoo, löytyy syy: isoissa kunnissa lasketaan jo päätä pahkaa työajan pidennyksiä yhteen ja näin saadaan vakansseja lakkautettua. Edelleen KT väittää, ettei säännöllisen työajan pituuteen voida paikallisesti sopimalla poiketa ja että työaikaa pidetään ainoastaan työtehtävien suorittamiseen tarkoitettuna aikana. Eihän tässä ollakaan sopimassa työaikaan muutosta ja työnantaja voi käyttää direktio-oikeuttaan määrätä työntekijät välillä vaikkapa venyttelemään, jotta työt sujuisivat paremmin ja tehokkaammin.
Meillä Valkeakoskella ollaan usein ihmetelty suuria sairauspoissaoloja ja oikein mitään konkretiaa ei ole niiden vähentämiseen saatu aikaan. Tässä olisi päättäjillä yksi hyvä keino kokeilla, miten työhyvinvointiin sijoittamalla saisimme lisättyä työmotivaatiota ja työssäviihtymistä. Tunti kahdesti viikossa esim. työssä kehittymiseen vaikkapa kielikylvyin, niska-hartiajumppiin työpaikalla, hyvinvointiluentoja, tiimiytymisharjoituksia yms. Oltaisiin kerrankin eturintamassa kokeilemassa jotain uutta. Kunnan työntekijöiden keski-ikä alkaa olemaan sitä luokkaa, että sairauspoissaoloihin pitää yrittää miettiä tosissaan keinoja niiden vähentämiseen.
Valkeakosken vasemmiston valtuustoryhmä esittää, että kaupunki tutkii keinoja käyttää työajan pidennyksiä työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin yhdessä työterveyden ja henkilöstöryhmien sekä yhteistoimintaelinten kanssa.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 30.1.2017
Vastauksessa todettiin, että kaupungin henkilöstöhallinto on 12.1.2017 ohjeistanut kaupungin yksiköitä kilpailukykysopimuksessa sovitun työajanpidennyksen toteuttamisesta 1.2.2017 lukien. Ohjeistuksessa ei oteta kantaa siihen, mihin työajanpidennys käytetään. Ohjeistuksesta keskusteltiin kuitenkin kaupungin henkilöstöä edustavien pääluottamusmiesten kanssa. Pääluottamusmiehet toivoivat, että työajanpidennystä voitaisiin käyttää asiasta tehdyn valtuustoaloitteen mukaisesti työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen.
Syksyllä 2016 julkisuudessa käytiin keskustelua työajanpidennyksen kohdentamisesta, ja Kunnallinen työmarkkinalaitos antoi kuntiin ohjeistuksen: ”Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemän kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä ja samalla tukea julkisen talouden sopeuttamista. Tähän pyritään muun muassa vuosittaisen työajan pidentämisellä kaikilla työelämän aloilla. Kilpailukykysopimus on toteutettu kunta-alalla yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin tehdyillä rakenteellisten muutoksilla. Näitä muutoksia ovat työajan pidentäminen ja lomarahan vähentäminen. Kunta-alalla työajan pidentäminen ansiotasoa muuttamatta on toteutettu pääsääntöisesti pidentämällä viikoittaista säännöllistä työaikaa puolella tunnilla. Sopimusaloittain on sovittu tarkemmin työajan pidentämisen toteuttamisesta. Kuntasektorin palvelutuotannon käyttöön tulee lisää työaikaa ilman mitään lisäkustannuksia. Työajan pidentäminen tulee hyödyntää täysimääräisesti palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseen ottaen huomioon sopimusalakohtaiset erityispiirteet. KT Kuntatyönantajat muistuttaa, että säännöllisen työajan pituudesta ei voida paikallisesti poiketa tai sopia toisin. Työaikana pidetään ainoastaan työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka työntekijä taikka viranhaltija on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Esimerkiksi liikunnan harrastaminen työajalla ei siten ole työajaksi luettavaa aikaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että vaikka työnantaja tukisi työntekijöiden omaehtoista liikuntaa ja vaikka sitä voitaisiin tehdä työajalla, ei työtapaturmavakuutuslain soveltamisen kannalta ole kysymys työnantajan tapaturmavakuutuksesta korvattavista tapaturmista. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista voidaan tukea useilla tavoilla, ja liikuntaharrastusten tukeminen on varmasti siihen hyvä keino. Työajan pidennyksen käyttäminen liikuntaan ei kuitenkaan ole mahdollista.
Valtuustoaloitteessa työmotivaatiota ja työssä viihtymistä lisääviksi keinoiksi todetaan esim. työssä kehittyminen opiskelun, työpaikkaliikunnan ja yhteistyön keinoin. Mainitut keinot ovat jo käytettävissä kaupungin työpaikoilla: henkilöstön osaamistarpeita kartoitetaan kehityskeskusteluissa ja niihin vastataan tarvittavaa koulutusta järjestämällä/tarjoamalla, työpaikoilla on mahdollisuus järjestää ja joillakin työpaikoilla järjestetäänkin taukojumppaa työn lomassa, työyhteisöjen kehittäminen, tiimiyttäminen ja yhteistyön lisääminen ovat jatkuvaa esimiesten johdolla tehtävää työn kehittämistä, työpaikkakokouksia on pidettävä ja niihin käytetään työaikaa, jne. Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen korvamerkitseminen nimenomaan näihin toimenpiteisiin ei ole tarpeen.
Kaupungin henkilöstön huomattavasti lisääntyneiden sairauspoissaolojen vähentäminen on kuitenkin keskeinen haaste tänä vuonna. Poissaolojen vähentäminen edellyttää poissaolojen syiden selvittämistä. Jos aloitteessakin mainittu henkilöstön ikääntyminen osoittautuu selittäväksi tekijäksi sairauspoissaolojen merkittävälle kasvulle v. 2016, voidaan työantajan, henkilöstön ja työterveyshuollon edustajien yhteistoimin suunnitella ja kohdentaa erityisiä toimenpiteitä, hankkeita ja projekteja iältään vanhimpien työntekijöidemme työkyvyn ylläpitämiseen. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi ja -hyvinvoinnin ylläpitämiseksi suunniteltavat hankkeet ja toimenpiteet on järkevää perustaa tutkittuun tietoon esimerkiksi sairauspoissalojen syistä. Toimenpiteitä suunniteltaessa on otettava huomioon myös henkilöstön työtehtävien erilaisuus. Kaupungin henkilöstön työt vaatimuksineen ovat moninaisia ja erilaisia, siksi myös työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja lisäämisen keinot voivat vaihdella henkilöstöryhmästä toiseen.
Yhteenvetona ja vastauksena Valkeakosken vasemmiston valtuustoryhmän aloitteeseen voidaan todeta, ettei Valkeakosken kaupungilla ole perusteita poiketa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen linjauksesta, eikä työajan pidennystä siten ole tarkoituksenmukaista erikseen osoittaa käytettäväksi aloitteessa esitettyyn tarkoitukseen.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen
Kai Muukkonen ja 25 muuta 12.12.2016
”Juuri hiljattain valmistuneen Itä-Suomen, Jyväskylän ja Cambridgen yliopistojen yhteistyössä valmistuneessa tutkimuksessa todetaan, että liikunta on todellinen ihmelääke lasten kehityksessä. Tutkimuksessa seurattiin 153 kuopiolaista 6–8 vuotiasta lasta ensimmäiseltä kolmannelle luokalle.
Liikunta parantaa aivojen aktiivisuutta. Ne mekanismit, jotka liittyvät tarkkaavaisuuteen, aktivoituvat voimakkaan, pitkäaikaisen liikunnan harrastamisen aikana. Liikunnalla on myös suora yhteys muistin toimintaan, se kasvattaa hippokampuksen eli muistikeskuksen toimintaa, joten muistiin painaminen ja oppiminen helpottuu. Ongelmia lukutaidossa oli etenkin pojilla, joille kertyi alle kaksi tuntia reipasta fyysistä aktiivisuutta päivässä.
Valkeakoskella on tällä hetkellä erittäin haasteellinen tilanne sisäliikunnan edellytysten osalta. Roukon koulun salin vei puskutraktori ja lukion liikuntasali on poissa käytöstä 1,5 kuukauden ajan sähköisten ylioppilaskirjoitusten takia. Viikolla 48 oli lukion liikuntasalin käyttäjämäärä lähes 500. Voi vain kuvitella, että mitä vaikutusta on sillä, että sali pidetään tulevaisuudessa poissa käytöstä pitkiä ajanjaksoja.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että tulevan Roukon koulun liikuntasali on ns. täysimittainen sisäliikunta-areena asianmukaisine katsomotiloineen ja tutkitaan myös mahdollisuutta rakentaa salin yhteyteen 30m juoksurata sekä pituus/korkeushyppypaikka Lempäälässä sijaitsevalla ns. Lempoisten koulun mallilla.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 21.5.2018
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että Roukon yhtenäiskouluhankkeen liikuntasalia koskevat ratkaisut on tehty osana
valtuuston päättämää rakennuksen hankesuunnitelmaa. Liikuntasalin käyttö oppilaiden päivittäisen liikunnan lisäämiseksi on vain yksi mahdollisuus, myös muiden oppimisympäristöjen muokkaaminen enemmän liikkumisen mahdollisuuksia antavaksi on tätä päivää. Näin on esimerkein osoitettu mm. Liikkuva koulu – hankkeen kautta useissa Suomen koulussa. Erityisesti poikien osalta tämän toimintamallin on osoitettu tukevan syrjäytymisen ehkäisyä.
Valkeakoski on hakenut lukuvuodeksi 2018 – 2019 mukaan Liikkuva koulu –hankkeeseen. Tavoitteena on lisätä liikuntaa sekä koulupäivän jälkeen että sen aikana. Mikäli Valkeakoski pääsee mukaan hankkeeseen, tulee esimerkiksi urheiluseuroilla olemaan tärkeä rooli ohjatun liikunnan lisäämisessä kouluilla.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Puhtaamman sisäilman puolesta
Kai Muukkonen ja 3 muuta 10.10.2016
”Sisäilmaongelmat alkoivat Suomessa yleistyä sen jälkeen, kun energiatehokkuuden nimissä rakennuksista tehtiin entistä tiiviimpiä. Kun sama ilma leijailee huoneissa tai luokissa pitkään, siihen kertyy monenmoista kemikaalia, hiukkasta ja mikrobia. Hienojakoisimmat päätyvät keuhkoista aina verenkiertoon saakka. Tehokas ilmanvaihto auttaa, mutta siinäkin on huonot puolensa. Järeä ilmanvaihto lisää energiankulutusta, jota alkujaan oli tarkoitus vähentää.
Meillä Valkeakoskellakin tämä kyseinen vakava ongelma on ajankohtainen, ja talous- ja inhimillisestä näkökulmasta katsoen voidaan puhua, jos ei nyt kuitenkaan katastrofista, niin asiasta, joka pahentuessaan voi saattaa kaupungin kehityksen taantumaan pitkälle ajanjaksolle. Kaikki keinot, kaikki kivet on käännettävä, että tästä haasteesta tulevaisuudessa selvitään kuivin jaloin.
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijat oivalsivat jo 1980- luvulla, että kasvien avulla ilmanlaatua voidaan parantaa avaruusaluksissa. IImanvaihtohan ei avaruusaluksissa tule kysymykseen. Eräs Suomalaisyritys (Natur-Vention) on hyödyntänyt Nasan tutkimusta. He ovat kehittäneet viherseinän, jonka toiminta nojaa Nasan kehittämään tekniikkaan. Kyseessä on pystysuora n. pari metriä korkea puutarha, jossa on tuttuja huonekasveja. Kyseisessä yksikössä on mm. tietokoneyksikkö ohjaamassa vettä kierrättävää pumppua ja ilmaa liikuttavia tuulettimia. Viherseinässä työn hoitaa juuristo, tarkemmin sanoen juurissa elävät mikrobit. Tiedetään, että juurimikrobit hajottavat sisäilman formaldehydiä ja muita sisäilman haitallisia kemikaaleja. Vielä ei tiedetä tepsiikö viherseinä homeoireita aiheuttavaan sädesieneen.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki ottaa tulevaisuudessa käyttöön, tai ainakin tutkii näiden viherseinien käyttömahdollisuutta tulevaisuuden yhtenä mahdollisuutena sisäilmaongelmien viheliäisen ongelman ratkaisuja haettaessa .”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 11.3.2019
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja sekä yksi
sisäilmaa heikentävä tekijä. VOC yhdisteitä tulee ilmaan uusista materiaaleista sekä esimerkiksi lattiapinnoitteiden kosteusvaurioituessa. Sisäilmaa voi heikentää myös pienhiukkaset kuten kuidut, pölyt ja mikrobit sekä tietysti puutteellinen ilmanvaihto, veto ja lämpötila.
Natur-Ventionin Naava viherseinää ei ole Valkeakoskella käytetty.
Sisäilmakohteissa on ilmanpuhdistamiseen hankittu ilmanpuhdistamiseen tarkoitettuja tutkittuja laitteita. Nyt todennetuissa kohteissa ei juurikaan ole mitattu korkeita VOC -pitoisuuksia vaan sisäilmaongelmat aiheutuvat muista syistä.
VTT on tutkinut Naava viherseiniä. Natur-Ventionin internet sivuilta saadun testitiedon mukaan, seinä poisti jopa 65 % testatuista VOC yhdisteistä. Lisäksi viherseinä auttaa ylläpitämään sopivaa ilmankosteuspitoisuutta, joka erityisesti talvikaudella voi olla alhainen. Naava seinän kyvystä poistaa ilmasta esimerkiksi pienhiukkasia, kuituja ja mikrobeja ei löydy tutkimustuloksia.
Naava seinän VOC yhdisteiden puhdistus perustuu viherseinän juuriston mikrobien kykyyn poistaa ilmasta VOC yhdisteitä.
Lähtökohtaisesti sisäilmaongelman poistaminen on tärkein toimenpide. Mikäli ongelma on laaja, ja ennen varsinaisiin korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä, voidaan käyttäjät suojata kohteissa ilmanpuhdistimin. Kiinteistökeskuksen käyttämissä ilmanpuhdistimissa edellytyksenä on, että laitteet poistavat sisäilman hiukkasista 0,3nm koossa yli >99 % kaikille tehoasetuksilla.
Vastaavasti kohteissa joissa VOC yhdisteet ovat ongelma, puhdistusteho laitteilla tulee olla vähintään 95 %.
Ilmanpuhdistimet ovat perusmalleiltaankin tehokkaampia ilmanpuhdistukseen ja sisäilmaston parantamiseen kuin viherseinät.
Naavan viherseinien on todennettu vähentävän ilmasta epäpuhtauksia, joten ne voisi tulla eräissä tiloissa kysymykseen kuten toimistoissa ja taukotiloissa.
Esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa seinien kasvit olisivat alttiita ilkivallalle.
Alkaen hinnaltaan seinä on samaa luokkaa (~200€) kuin ilmanpuhdistimen kuukausivuokra (~150€), joskin ilmanpuhdistimen
suorituskyky on huomattavasti suurempi. Myös seinien määrä ja huoltosopimus lisää kustannuksia verrattuna ilmanpuhdistimiin.
Seinien käyttöä kukin käyttäjä voi harkita ympäristön viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä, joka tuo tiloihin ilmaa puhdistavia ominaisuuksia. Viherseinät tulee jokaisen käyttäjän oman harkinnan mukaan tilattaviksi ja sisällytettäväksi yksikön käyttötalouteen.
Sisäilmakohteissa on tarkoituksenmukaisempaa edelleen suojata käyttäjiä ilmanpuhdistimin ennen korjaustoimenpiteitä.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Robottien hyödyntäminen kotihoidossa
Kai Muukkonen ja 3 muuta 10.10.2016
”Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Evan) julkistamassa raportissa kerrotaan, että hyödyntämällä robotiikkaa ja automatiikkaa voidaan tehdä jopa 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä . Erityisen hyvin robotiikka sopii logistiikkaan, lääkkeiden annosteluun ja jakeluun, sekä elintoimintojen seuraamiseen ja tallentamiseen. Näin hoitajien työaikaa voitaisiin saada vapautettua potilas- ja asiantuntijatyöhön. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että me allekirjoittaneet valtuutetut emme esitä yhdenkään hoitajan vähentämistä vanhusten ja sairaiden palvelusta . Joissakin Suomen kunnissa on ikäihmisten kotihoidossa käytössä lääkerobotit. Kyseiset vempaimet ladataan annostelupusseilla kerran kahdessa viikossa. Järjestelmä lähettää kotihoitoon tiedon, jos lääkeannosten ottoa ei kuitata . Lääkeroboteilla helpotetaan kotihoidon työpaineita ja tuetaan ikäihmisten kotona asumista. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kotihoidossa otetaan käyttöön lääkerobotit niille asiakkaille, joille kyseinen palvelu on mahdollista. Samalla esitämme, että robottien kuukausittaisen käyttömaksun osalta kaupunki kustantaa 2/3, ja asiakkaan omavastuuosuudeksi jää näin 1/3.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 30.1.2017
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että kotihoidon asiakkuuden lähtökohta on, että asiakkaan fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen tai sosiaalinen toimintakyky on selkeästi alentunut. Asiakas tarvitsee apua päivittäisissä perustoiminnoissaan, joita ovat mm. ruokailut, hygienian hoito, WC-käynnit, pukeutuminen ja muu perushoito. Lääkehoidon toteuttaminen on yksi tärkeä osa hoitokokonaisuutta, mutta hoitajan ajankäytön näkökulmasta ajallisesti merkittävämpää on asiakkaan avustaminen päivittäisissä perustoiminnoissa.
Kotihoidossa ei ole asiakkaita, joiden avuntarve liittyy pelkästään lääkehoidon toteuttamiseen vaan lääkkeenannon yhteydessä asiakas tarvitsee yleensä apua mm. ravitsemukseen liittyvissä asioissa.
Valtuustoaloitteessa esitetyllä lääkerobotilla tarkoitettaneen lääkeannostelulaitetta, johon lääkkeiden annosjakelupussit ladataan kahdeksi viikoksi kerrallaan.
Kotihoidon asiakkaista tällä hetkellä 140:llä on käytössä apteekin koneellisen annosjakelun palvelu. Lääkeannostelulaite on ollut esittelyssä myös Valkeakosken kotihoidossa ajatuksella, että laitetta pilotoitaisiin muutamalla asiakkaalla. Tuolloin ei kuitenkaan löytynyt pilottiin tarvittavaa noin kymmentä asiakasta. Muistisairauden alkuvaiheessa lääkeannostelijalla on mahdollista tukea asiakkaan kotona selviytymistä ja omatoimisuutta. Näin ollen lääkeannostelijaa voitaneen suositella ennaltaehkäisevänä palveluna esim. kotihoidon kartoituskäynneillä henkilöille, joilla ei vielä ole muutoin tarvetta kotihoidon palveluille.
Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että lääkkeiden jakelu on tehtävä, joka kuuluu kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen. Kyseessä on oikeusasiamiehen käsityksen mukaan terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettu sairaanhoitopalvelu. Tämä merkitsee sitä, että kunta ei voi laittaa lääkkeidenjakoon liittyviä kustannuksia potilaiden maksettavaksi, joten myöskään lääkeannosjakeluautomaatista syntyviä kustannuksia ei voitane laittaa asiakkaan maksettavaksi.
Uutta teknologiaa käyttöönotettaessa on ensisijassa arvioitava hyödyt asiakasnäkökulmasta. Tämän jälkeen on arvioitava käyttöönotosta mahdollisesti saatava kustannushyöty. Kotihoidon prosesseja kehitettäessä on koko ajan mietinnässä asiakkaan arkea ja hoitajan työtä helpottavat teknologiset ratkaisut tavoitteena, että ikäihmisten määrän lisääntyessä pystytään myös tulevaisuudessa turvaamaan riittävät palvelut.
Uuden teknologian käyttöönoton edellytys on, että uusien innovaatioiden pilotointiin voitaisiin varautua jo talousarvion tekovaiheessa.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Venepaikkojen vuokrausjärjestelmä
Kai Muukkonen ja 3 muuta 18.4.2016
”Valkeakosken kaupungin ainutlaatuisen sijaintinsa vuoksi, kahden vesistön yhtymäkohdassa, on tarjolla satoja venepaikkoja, joten tämä hieno harrastus, eli sisävesiliikennöinti eri kulkupeleillä soutuveneestä purjeveneisiin on paikkakunnallamme mahdollista kesäsesongin aikana. Valkeakosken kaupungin onkin syytä tehostaa ja parantaa palveluja venepaikkojen vuokrausjärjestelmän suhteen. Tampereen kaupunki siirtyy venepaikkojen vuokrausjärjestelmässä sähköiseen malliin tämän vuoden aikana. Tässä mallissa on monia etuja nykyiseen verrattuna. Varaaja näkee vapaat venepaikat, ja varauksen lisäksi paikan voi myös maksaa heti. Vapaiden paikkojen kartan lisäksi iso etu on se, että sähköinen varausjärjestelmä toimii ympäri vuorokauden ja kaikkina viikonpäivinä. Kaikki venepaikat löytyvät yhdestä paikasta, ja satamista vastaavien henkilöiden puhelimiin ladataan sovellus, joiden avulla omistajaan saadaan heti yhteys, jos veneessä esimerkiksi havaitaan jokin ongelma. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki liittyy Tampereen kaupungin sähköiseen varausjärjestelmään viimeistään vuoden 2017 aikana. Tampereen kaupungin oman ilmoituksen mukaan järjestelmä on helposti laajennettavissa muihin Pirkanmaan kuntiin.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 24.4.2017
Vastauksessa kerrottiin, että teknisen palvelukeskuksen yhdyskuntatekniikan tulosalue vastaa Valkeakosken kaupungin venepaikoista. Syksyn 2016 aikana asiantuntijat yhdyskuntatekniikan tulosalueelta tutustuivat sähköisiin varausjärjestelmiin ja valmistelivat järjestelmävalintaa yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Järjestelmän hankinnasta tehtiin päätös tammikuussa 2017.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Diabeteksen hoidon ja ehkäisyn toimenpideohjelman laatiminen
Kai Muukkonen ja 3 muuta 20.4.2015
”Mikä oli mielestänne suurin uutinen menneenä viikonloppuna 17–19.4.2015? Suuri uutinen oli varmasti eduskuntavaalit ja siihen liittyvä mediamylläkkä, mutta vaikuttavuudeltaan suurin uutinen oli se, että Yle kertoi, että liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat vuositasolla n. 2 miljardia euroa. Diabetes on tiettävästi kaikista kansansairauksista kaikista nopeimmin yleistyvä sairaus kansakuntamme keskuudessa. Tällä hetkellä arvioidaan, että kyseisen sairauden kustannukset ovat n. 15 % kaikista terveydenhuollon kustannuksista. On myös arvioitu, että kustannukset kaksinkertaistuvat sairastuneiden määrän kasvaessa, seuraavan 10–15 vuoden aikana. Diabeteksen hoito, perusterveydenhuollossa hoidettuna maksaa n. 400€/vuodessa, samassa ajassa erikoissairaanhoidon puolelle mentäessä kustannukset ovatkin sitten n. 9000€/vuodessa. Tässä kohdassa ei inhimillisen kärsimyksen osalle ole hintalappua asetettu. Jotain on tehtävä. Jotain on tehtävä toisin kuin nyt on tehty. Tällä hetkellä (vko 16, 17,18,19) sosiaali- ja terveystoimi järjestää laadukkaan diabetesluentosarjan. Paikalla 14.4. alkaneessa luentosarjassa oli 4 henkilöä. Se on aika vähän, kun sairastuneita Valkeakoskella on arvioiden mukaan n. 1000.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupungille laaditaan toimenpideohjelma diabeteksen ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen, hoitoon ja elämänlaadun parantamiseen. Vaatimattomana tavoitteena on tehdä Valkeakoskesta valtakunnan edelläkävijä kyseisen kansansairauden kokonaisvaltaisessa käsittelyssä. Lisäksi esitämme, että lisäresurssit toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamiseen tuodaan valtuuston käsittelyyn hyväksyttäessä vuoden 2016 talousarviota.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 14.9.2015
Varsin pitkässä ja perusteellisessa vastauksessa selostettiin diabeteksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liittyviä käytäntöjä ja tulevia toimenpiteitä mm. tiedottamisessa Valkeakoskella. Lisäksi diabeteksen ennaltaehkäisyn työryhmä raportoi sosiaali- ja terveyslautakunnalle vuoden 2015 loppuun mennessä.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
Sosiaalisten kriteereiden huomioiminen kaupungin hankinnoissa
Maija Kuivasto ja 3 muuta 16.3.2015
”Valkeakoskella tehdään merkittäviä hankintoja vuosittain eri palvelukeskuksissa. Tarjouspyyntöjä tehtäessä painoarvoltaan merkittävänä tekijänä on hinta, kun taas laatutekijät jäävät useimmiten vähempiarvoiseen asemaan. Kaupungin hankintoja ja palveluja tilattaessa tulisi miettiä laajempaa sitovuustasoa yhteiskunnan kokonaisedun kannalta katsottuna, varsinkin työllisyyden näkökulmasta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupungin eri hankintojen ja palvelujen tarjouspyynnöissä huomioitaisiin soveltuvin osin sosiaaliset kriteerit lisäpisteinä kohtana, tavoitteena pitkäaikaistyöttömien työllistäminen.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 20.4.2015
Vastauksessa kerrottiin, että laki julkisista hankinnoista on mahdollistanut sosiaalisten näkökulmien huomioimisen julkisissa hankinnoissa vuodesta 2007 alkaen. Kaupungin hankintayksiköillä/palvelukeskuksilla on voimassa olevia erilaisia puitesopimuksia, joiden osalta ei voi enää vaikuttaa sosiaalisten näkökulmien huomioon ottamiseen. Uusissa kilpailutuksissa hankintayksikkö voi antaa lisäpisteitä tai edellyttää palvelun-/tavarantoimittajalta sosiaalisten vaikutusten osoittamista, jolloin lisäpisteiden anto on ilmaistava tarjouspyynnössä yksiselitteisesti ja mahdollisimman tarkasti. Mikäli hankintalainsäädäntö muuttuu olennaisesti, kaupungin hankintaohjeistusta tullaan muuttamaan ja myös sosiaaliset näkökohdat otetaan selkeämmin esille. Kaupunginhallitus totesi vastauksena valtuustoaloitteeseen, että voimassa olevan ohjeistuksen mukaan lautakunnat ja hankinnoista vastaavat voivat tarkoituksenmukaisuusharkintaa noudattaen ottaa huomioon sosiaaliset näkökohdat hankintojen kilpailutuksissa.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Kehitysvammaisten palvelukoti
Kai Muukkonen ja 3 muuta 8.12. 2014
”Valkeakoskelle, on vuosien jopa vuosikymmenen odotuksen jälkeen avautumassa kehitysvammaisille henkilöille palvelukoti. Tämän palvelukodin on tarkoitus startata toimintaansa keväällä 2016. Kaupunginhallitus on päättänyt, että palvelukodin palvelutoiminta tullaan kilpailuttamaan ulkopuolisilla palveluntuottajilla.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että ennen palvelukodin palvelutoiminnan kilpailutuspäätöstä, laaditaan vertailukelpoiset laskelmat siitä, että onko palvelutoiminnan ulkoistaminen taloudellisesti järkevää, vai kannattako palvelukodin palvelu tuottaa kaupungin oman organisaation tuottamana.
Selvitykseen kannattaa liittää myös arviointi siitä, että mikä palvelutoimintamuoto on kaupungin kokonaisedun mukaista toiminnallisuuden näkövinkkelistä katsottuna.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 20.4.2015
Vastauksessa aloitteeseen kerrottiin, että Sointulaan suunnitteilla olevan kehitysvammaisten asumispalveluyksikön ja sen viereen suunnitellun päivätoimintakeskuksen toteuttamisen toimintamallista on päätetty kaupunginhallituksen kokouksessa 23.6.2014, § 233. Em. päätöksen mukaan palvelut hankitaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta, joten valtuustoaloitteessa esitettyjen vertailevien laskelmien tekeminen ei ole enää tarpeellista.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
Riippusillat läpikulkupaikasta ajanviettopaikaksi
Kai Muukkonen ja 3 muuta 16.6.2014
”Valkeakosken vuoden 2014 matkailuesitteessä mainitaan seuraavaa: Riippusiltojen ulkoilulenkki on hieno tapa tutustua kaupungin keskustaan ja vesistöjen maisemaan. Näinhän se varmasti onkin, mutta olemmeko ymmärtäneet, minkälaiset mahdollisuudet ja potentiaali, matkailun ja virkistävän ajanvieton edellytykset alueella sijaitsevat? Riippusillat ympäristöineen on aivan ainutlaatuinen paikka, valtakunnalliseltakin näkövinkkelistä katsottuna. Meille valkeakoskelaisille se on tietysti aivan itsestäänselvyys ja arvostuskin on sitten sen mukaista. Alueella on tällä hetkellä muutama puistonpenkki ja yksi loppuun kaluttu pihakaluste.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että riippusiltojen alueesta laaditaan tuleville vuosille toimenpideohjelma, joka kattaa ainakin seuraavia asioita:
1. Luodaan edellytykset liikuntarajoitteisille henkilöille kalastusharrastuksen toteuttamiseen alueella.
2. Rakennetaan alueelle ympäristöä kunnioittaen ns. piknik-paikkoja.
3. Selvitetään mahdollisuutta lohialtaan perustamiseen riippusiltojen välissä olevaan ns. välikanavaan. Tältä altaalta voisivat sitten kansalaiset käydä ”kalastamassa” varmaa saalista, jos ei kalaonni ole muuten kanavissa kohdannut. Samoin paikallisen hotellin vieraat voisivat käydä altaalla nappaamassa vaikkapa oman päivällisensä.
4. Tehdään yhteistyötä paikallisen hotellin kanssa kesäturistien houkuttelemiseksi alueelle.
5. Toteutetaan palvelu alueella yrittäjävetoisena kaupungin ohjauksessa.
Muitakin ideoita alueen kehittämiseen on varmasti olemassa. Paras ja mahdollisimman laajoja kansalaisryhmiä palvelevia toimenpiteitä kannattaa tarkastella tulevaisuudessa avoimin ja ennakkoluulottomin silmin niin, että me voimme tarjota todellisen vaihtoehdon kotimaisille ja ulkomaalaisille vieraille alati kiristyvässä kilpailussa ihmisten vapaa-ajasta.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 13.10.2014
Annetussa vastauksessa todettiin, että osa riippusiltojen ympäristöstä on asemakaavan mukaista puisto- tai lähivirkistysaluetta, osalla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai yleiskaavaa. Kaava tai kaavattomuus ei muodosta estettä sille, että maanomistaja kehittää aluetta virkistyskäytössä puisto- ja väylä- sekä viheraluesuunnitelmin. Toimenpiteiden luvanvaraisuus tulee selvittää suunnitelmien tarkentuessa. Yhdyskuntatekniikka totesi lasunnossaan, että toimenpideohjelman laatimien alueelle vaatii huomattavia resursseja, joita ei ole syytä hankkeeseen sitoa ennen kuin jokin yrittäjä tosissaan kiinnostuu palvelutuotannosta aloitteen mukaisiin toimintoihin. Liikuntarajoitteisten kalastuspaikaksi virtaava Apianvirta ei sovellu liikenteellisesti eikä alueella voimassa olevien kalastusmuotojen vuoksi. Liikuntarajoitteisten kalastuspaikkoja on Valkeakosken Kalaveikkojen kanssa rakennettu Pässinmäkeen ja suunniteltu Kauppilanrantaan. Piknik-paikkoja alueelta löytyy nykyisellään useita ja niiden lisärakentaminen ei liene tarpeellista. Varsinkaan valvomattomia tulentekopaikkoja alueelle ei pidä rakentaa. Apianvirran alue on lohialtaan perustamiseksi aivan liian pieni, jotta siitä saataisiin taloudellisesti kannattava. Hanke vaatisi kiinteitä rakennuksia, pysäköintipaikkoja, katurakenteita ym. Lohialtaan ympäristövaikutukset todennäköisesti estäisivät hankkeen toteuttamisen.
Vastauksessa todettiin myös, että kaupunki tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa kaupunkimatkailun edistämiseksi ja yrittäjien uudet ideat ja avaukset ovat aina tervetulleita. Kuitenkin kaupungin keskustan kehittäminen niin ajanviettopaikkojen kuin asumisen ja palveluiden suhteenkin tulee tarkastella kokonaisuutena, joten tällä hetkellä ei ole syytä laittaa pystyyn erillistä hanketta aloitteessa esitetyllä tavalla.
Aloite päätettiin yksimielisesti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja pyyttä asiasta myös vammaisneuvoston lausunto.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014
Vammaisneuvosto totesi lausunnossaan, että liikuntavammaisten liikkuminen riippusiltojen alueella on rajoitettua. Liikuntavammaiset pääsevät apuvälinein, kuten pyörätuolilla itse kelaten tai toisen työntämänä, alueella liikkumaan osan matkaa Kirjaslammen tanssilavalta ensimmäisen riippusillan juurelle. Samoin Sointulasta lähdettäessä liikuntavammaiset pääsevät esteettömästi liikkumaan ensimmäisen sillan juurelle asti. Itse riippusilloille nouseminen ei ole mahdollista pyörätuolilla itse kelaten tai toisen työntämänä, koska sillat ovat niin jyrkkiä. Riippusiltojen lenkin alueella ei pääse apuvälineiden avulla rantaan asti missään kohdin. Ranta-alueet ovat luonnontilassa ja siten estävät kulkemisen apuvälinein.
Vammaisneuvosto kannattaa ajatusta, että alueella olisi piknik-pöytiä ja penkkejä, edellyttäen että alueella on riittävästi roskalaatikoita ja että alueen kunnossapidosta huolehditaan säännöllisesti. Alueelle jo sinänsä nykytilassakin tarvitaan lisää roskalaatikkoja.
Vammaisneuvoston näkemyksen mukaan riippusiltojen alue ei pääosin ole turvallinen liikuntaesteisille kalastuspaikaksi alueen rantojen jyrkkien muotojen ja veden kovan virtauksen vuoksi. Vammaisneuvosto ei tästä syystä kannata liikuntaesteisten kalastuspaikan rakentamista alueelle. Vammaisneuvosto kuitenkin toteaa, että hotelli Waltikan edustalla liikuntaesteisten kalastuspaikalle voisi olla turvallinen paikka. Tätä tukee myös se, että hotellin palvelut olisivat käytettävissä ja hotellin pysäköintialue olisi lähellä.
Vammaisneuvosto yhtyy hallintojohtaja Laukkasen kannanottoon, että aluetta tulee kehittää osana keskustan kehittämisen kokonaisuutta.
Markkinointiviestinnän totesi lasunnossaan, että Riippusiltojen ympäristö on kauneutensa ja hyvän sijaintinsa ansiosta merkittävä palanen Valkeakosken matkailullista ja liikunnallista tarjontaa. Riippusiltojen alue kytkeytyy tiiviisti läheiseen Kirjaslammen alueeseen, josta on juuri valmistunut laaja-alainen kunnostussuunnitelma. Kunnostussuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Vaikka riippusiltojen alue rajattiin suunnitelman ulkopuolelle, se kytkeytyy tiiviisti koko Kirjalammen ja Kerhomajan aluille sijoittuvaan laajempaan hyvinvointipuisto suunnitelmaan.
Riippusiltojen alueen monipuoliset kalastusmahdollisuudet ovat sekä matkailijoiden että paikallisten asukkaiden kannalta houkuttelevat. Etenkin venäläiset matkailijat ovat hyvin kiinnostuneita kalastuksesta. Hotelli Waltikan kanssa tehdään jatkuvasti monipuolista markkinointiyhteistyötä matkailijoiden houkuttelemiseksi Valkeakoskelle. Hotellin vieraat ovat olleet tyytyväisiä alueen nykyisiin kalastusmahdollisuuksiin ja niiden helppoon saavutettavuuteen, eikä liikuntarajoitteisille tarkoitetulle kalastuspaikalle ole ollut matkailullista kysyntää. Esteettömyys on kuitenkin keskeinen osa Hyvinvointipuisto – suunnitelmaa, ja suunnitelman sekä alueen kehittämisen edetessä on perusteltua tarkastella myös liikuntarajoitteisille kohdennettavia palveluita tarkemmin.
Kaupungin markkinoinnin ja matkailun kannalta olisi järkevintä päättää riippusiltojen alueen kehittämisestä osana laajempaa hyvinvointipuisto hanketta.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
Erityisryhmien vesivoimistelu: Yli 80-vuotiaiden vapauttaminen maksuista
Kai Muukkonen ja 3 muuta 5.5. 2014
”Valkeakosken kaupunki on tehnyt hyvän päätöksen: 80-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi uimaan uimahalliin. Päätös on hyvä alku johon toivoisimme jatkoa – esimerkiksi Espoossa jo 65-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi kaikkiin kaupungin liikuntapaikkoihin, mm. uimahalliin.
Valkeakosken nykyinenkin päätös on kiitoksen arvoinen ja toivottavasti siis alku muille vastaavanlaisille päätöksille.
Uimahallissa järjestetään mm. vesivoimistelua, johon osallistumisesta yleensä peritään maksu. Poikkeuksen muodostaa erityisryhmä, johon pääsevät vain liikuntavammaiset ja sairaat ihmiset ilman erillistä maksua ainoastaan normaalilla uimahallimaksulla.
Kaupunki on päättänyt, että yli 80-vuotiaat pääsevät uimaan ilmaiseksi, mutta kuitenkin erityisryhmien vesivoimisteluun osallistumisesta yli 80-vuotiaatkin joutuvat maksamaan uimahallimaksun.
Vesivoimisteluryhmillä pitää tietenkin olla palkatut vetäjät. Koska ryhmät vetäjineen jo ovat olemassa, ei yli 80-vuotiaiden vapauttaminen osallistumismaksusta erityisryhmien vesivoimisteluun vaikuta kaupungin talouteen käytännössä edes marginaalisesti jo pelkästään siitä syystä, että oletettavasti kovin moni yli 80-vuotias ei siihen kykene osallistumaan. Vesivoimistelu on kuitenkin monelle liikuntavammaiselle ehkä ainoa liikuntamuoto johon he pystyvät osallistumaan ja tällaisen mahdollisuuden käyttöä liikuntavammaisilta yli 80-vuotiailta vanhuksilta ei tule hankaloittaa.
Valtuustoaloitteena esitämme, että yli 80-vuotiailta ei peritä maksua liikuntavammaisille ja sairaille tarkoitettuun vesivoimisteluun osallistumisesta.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 25.8.2014
Vastauksessa todettiin, että liikuntatoimen taksapolitiikka perustuu kaupunginvaltuuston sekä liikunta- ja nuorisolautakunnan linjaamiin strategisiin tavoitteisiin. Näistä keskeisimpiä ovat lasten ja nuorten liikunnan sekä harraste- ja terveysliikunnan edistäminen. Myös taksapolitiikkaan liittyvät periaatteet sekä toiminnallinen ja kansanterveydellinen ohjausvaikutus on harkittu toiminta- ja liikuntapaikkakohtaisesti strategiset päämäärät tiedostaen ja eri näkökulmat laajasti huomioiden.
80 vuotta täyttäneiden valkeakoskelaisten uintimaksun poisto perustuu ikäihmisten omaehtoisen liikunnanharrastuksen edistämiseen yksilötasolla. Ratkaisulla ei ole negatiivisia heijastusvaikutuksia muuhun toimintaan eikä se aiheuta lisäpanostusta tai leikkaa liikkumavaraa esim. ryhmien mitoituksessa – päinvastoin. Ohjattu ryhmäliikunta ja varsinkin erityisryhmiin kohdistuva vesivoimistelu on jo lähtökohtaisesti täysin eri asia.
Liikunta- ja nuorisolautakunta totesi myös, että liikuntaryhmien osallistumismaksun poisto ikäihmisiltä asettaisi kuntalaisia eriarvoiseen asemaan suhteessa strategisiin linjauksiin ja aiheuttaisi merkittävää ristiriitaa kokonaisharkinnassa ja ohjatun liikuntatoiminnan peruslinjauksissa. Liikuntatoimen palvelumaksut ja periaatteet vahvistetaan lautakunnan joulukuun kokouksessa kokonaisharkintaa käyttäen ja voimassa oleviin strategisiin linjauksiin ja periaatteisiin perustuen.
Aloite päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja pyytää vanhusneuvoston lausunto.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 8.12. 2014
Vanhusneuvosto totesi lausunnossaan, että vanhusneuvosto päättää kokonaisharkintaa käyttäen ja voimassa olevat vanhuspalvelulain linjaukset (=ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen) huomioiden yhtyä valtuustoaloitteeseen, että yli 80-vuotiailta ei peritä maksua liikuntavammaisille ja sairaille tarkoitettuun vesivoimisteluun osallistumisesta.
Vasemmistoliiton edustajaa lukuunottamatta kaupunginhallitus edelleen katsoi, että aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin tässä vaiheessa ja katsotaan loppuun käsitellyksi.
Annettu vastaus ei tyydyttänyt. Emme vieneet asiaa äänestykseen koska olisimme sen kuitenkin hävinneet.
Ilmainen viriketoiminta työttömille: Uimahallikäynnit
Harri Asikainen ja 3 muuta 5.5. 2014
”Työttömien elämän sisältö muodostuu pääosin jokapäiväisten toimeentulo-ongelmien parissa painiskelusta ja sellaisessa tilanteessa ihminen helposti syrjäytyy kokonaan yhteiskunnasta menettäen usein kiinnostuksensa kaikenlaiseen itsensä kehittämiseen ja muuhun toimintaa yleensäkin. Yhteiskunnasta ulkopuolisuuden tunteesta johtuvan kaikinpuolisen passivisuuden seurakuset muodostuvat ajan myötä varsin kalliiksi.
Tämän välttämiseksi tulisi tarjota ilmaisia tai ainakin hyvin edullisia mahdollisuuksia kaikenlaiseen virikkeelliseen toimintaan. Varsin hyödyllistä ja merkittävää olisi omasta kunnostaan huolehtiminen, ja sellaiseen sopisi mitä parhaimmin uimahallissa käynnit. Työttömyyden seurauksena pienillä tuloilla elävät kokevat liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut monesti liian kalliiksi ja siksi ne jäävät useinkin käyttämättä. Jos kaupunki tarjoaisi esimerkiksi ilmaisia uimahallikäyntejä työttömille vaikkapa vain kerran viikossa voisi se edesauttaa monen työttömän henkistä ja fyysistä työkyvyn ylläpitoa. Kävijämäärällä ei juurikaan ole vaikutusta uimahallin käyttökustannuksiin, joten käytännössä tämä ei lisäisi kaupungin kuluja.
Valtuustoaloitteena esitämme, että Valkeakosken kaupunki selvittää mahdollisuudet pidättäytyä kokonaan perimästä maksua tai vähintäänkin myöntää 50 %:n alennus työttömille valkeakoskelaisille uimahallin käyntimaksuista.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 25.8.2014
Vastauksessa aloitteeseen todettin, että liikuntatoimen taksapolitiikka perustuu kaupunginvaltuuston sekä liikunta- ja nuorisolautakunnan linjaamiin strategisiin tavoitteisiin. Näistä keskeisimpiä ovat lasten ja nuorten liikunnan sekä harraste- ja terveysliikunnan edistäminen. Myös taksapolitiikkaan liittyvät periaatteet sekä toiminnallinen ja kansanterveydellinen ohjausvaikutus on harkittu liikuntapaikkakohtaisesti strategiset päämäärät tiedostaen ja eri näkökulmat laajasti huomioiden. Liikuntatoimen taksapolitiikan muuttaminen sosiaalisin perustein asettaa kuntalaisia eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa ristiriitaa kokonaisharkinnassa. Myös heijastusvaikutukset kaupunkiorganisaation muihin toimintoihin on syytä harkita tarkkaan. Liikuntatoimen palvelumaksut ja periaatteet vahvistetaan lautakunnan joulukuun kokouksessa kokonaisharkintaa käyttäen ja voimassa oleviin strategisiin linjauksiin ja periaatteisiin perustuen.
Vastaus ei tyydyttänyt aloitteen allekirjoittajia. Ehdotimme asian palauttamista uuteen valmisteluun. Hävisimme äänestyksen 7 – 36.
Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen
Maija Kuivasto ja 3 muuta 17.6.2013
”Yhteiskuntatakuun ohella esimerkiksi kuntouttava työtoiminta voisi olla kaupungilla paljon enemmän käytetty muoto. Kuntouttavia löytyy ja myös kehittyviä sellaisia. Kaupunki saa jokaisesta kuntouttavasta 10 €/päivä ja lisäksi työtoiminnan vuoksi säästöä esimerkiksi työmarkkinatuesta tulee työntekijää kohti yli 300 €/kk. Tässä voisi kaupunki omalla toiminnallaan osallistua paitsi työllistämiseen niin myös sosiaalipalvelujen rahojen säästämiseen – paineitahan kyllä on! Joillakin kaupungin työpaikoilla on jo vuosia ollut kuntouttavan työtoiminnan työntekijöitä, työssäoppijoita ja harjoittelijoita. He ovat osaltaan myös kehittäneet työtä – onhan heillä monilla ammatillinen tutkintokin takanaan.
Valtuustoaloite:
Valkeakosken kaupunki selvittää kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien henkilöiden työllistämismahdollisuudet kuntaan. Kuntouttavat voivat olla työpaikoilla vain muutamia tunteja viikossa tai joka työpäivä muutaman tunnin, variaatioita riittää. Samalla kaupunki huomioi ao. työntekijöiden perehdyttäjien työn lisääntymisen tehtäväkohtaisessa palkassa esim. osalla kuntouttavista maksettavasta päiväkorvauksesta, jolloin perehdyttäjien työn lisääntyminen pystytään jollain tapaa kompensoimaan. Tämä kompensaatio tulee varmasti lisäämään halukkuutta ottaa kuntouttavia osaksi työelämää ja saada heille työkokemusta eri työkohteissa.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 9.12.2013
Vastauksessa aloitteeseen todettiin, että Valkeakosken kaupungin järjestämisvastuulla olevasta kuntouttavan työtoiminnan koordinoinnista vastaa kaupungin työllisyyspalvelut. Kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkoja on tarjolla työllistämispaja Akselissa ja muissa sovittavissa yksiköissä. Tavoitteena on lisätä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja erityisesti juuri Akselissa. Kaupungin sosiaalityön budjetista maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää pyritään laskemaan asiakkaiden tehokkaamman moniammatillisen aktivoinnin avulla. Kaupungin sosiaalityöntekijän, TE-toimiston työvoimaohjaajan, työvoiman palvelukeskuksen edustajan ja muun tarpeellisen tahon edustama työryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa ja käy läpi yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden listan. Listalla olevien henkilöiden tilanne selvitetään perusteellisesti ja henkilöt ohjataan heitä ensisijaisesti hyödyttävän olemassa olevan palvelun piiriin. Työryhmälle on nimetty vastuullinen koollekutsuja. Kuntouttavaan työtoimintaan tulevat henkilöt pyritään tulevaisuudessa valitsemaan työllisyyspalveluiden omien työntekijöiden toimesta suoraan em. listalta ja vaadittavat aktivointisuunnitelmat tehdään osin työllisyyspalveluiden johdolla Typ:ssä osin Typ:n kuntatyöntekijän toimesta.
Kuntouttavan työtoiminnan työnjohtojärjestelyt hoidetaan osin palkkatuetusti. Tätä varten varataan kolmelle työnsuunnittelijalle palkkarahat yhteensä 82 000 euroa. Palkkatukea arvioidaan saatavan 41 000 euroa.
Sosiaali- ja perhepalvelujen tulosalueella työllisyyspalvelujen tulosyksikössä avoinna ollut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan toimi saatiin täytettyä 14.5.2013 alkaen. Ohjaaja on ollut yhteydessä kaikkiin palvelukeskuksiin ja suurimpaan osaan yksiköistäkin ja niistä on löytynyt yli 40 uutta paikkaa kuntouttavaan työtoimintaan. Useimmissa toimipisteissä toivottiin, että kuntoutettava aloittaa vasta syksyllä 2013 kesälomien jälkeen. Osa paikoista on saatu täytettyä jo elokuussa ja työ jatkuu koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja on henkilö, joka käy tutustumassa työpaikkaan yhdessä kuntoutettavan kanssa ja antaa asiasta informaatiota työpaikalle sekä sopii perehdytyksestä. Tarvittaessa työpaikalta ollaan yhteydessä ohjaajaan ja hän on tukena ja apuna mahdollisissa ristiriitatilanteissa.
Tällä hetkellä taloudellinen tilanne ei salli sitä, että työpaikalla jollekin henkilölle voitaisiin maksaa lisää palkkaa kuntouttavan perehdytyksestä. Jatkossa asiaa on syytä miettiä tapauskohtaisesti, koska kuntoutettavissa on, kuten aloitteessakin mainittiin, myös paljon henkilöitä, joilla on ammattikoulutus takanaan ja useilla pitkä työkokemuskin. Näiden henkilöiden perehdyttäminen ei ole välttämättä sen vaativampaa kuin kenen tahansa uuden työntekijän.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan 29.1.2013 hyväksymässä vuoden 2013 talousarvioin käyttösuunnitelmassa esitettiin yhdeksi tunnusluvuksi ”Kuntouttavan toimintapäivät” ja sille vuosiarvio 10 000 päivää. Kesäkuun loppuun mennessä toimintapäiviä on kertynyt 10 333, joten vuosiarvio on ylittymässä huomattavasti. Valtuustoaloitteen tarkoittama kuntouttavaa työtoimintaa kehitetään ja toteutetaan kaupungissamme suunnitellusti. Kuntouttava työtoiminta on työllistämistoimien painopistealue.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.