Sosiaali- ja perhepalveluihin autojen hankinta
Kai Muukkonen ja 19 muuta 13.12.2021
Valkeakoskella sosiaali- ja perhepalveluiden perhetyössä on yhteensä 10 työntekijää ja tiiminvetäjä. Perhetyön työn tarkoituksena on tukea perheitä alkuvaiheessa ennen tilanteiden kriisiytymistä. Näin pyritään ehkäisemään huostaanottoja ja muita vakavia ja kaupungin kannalta myös hyvin kalliita ratkaisuja.
Perhetyö on hyvin vaativaa työtä, ja ongelmaksi on muodostunut työolosuhteet. Perhetyön työntekijät kokisivat työnsä turvallisemmaksi, jos työajoja voitaisiin tehdä kaupungin autolla. Myös työtehtävien hoitaminen olisi paljon sujuvampaa, kun olisi talon auto käytettävissä. Perhetyön työntekijät eivät jokainen tarvitse omaa autoa, vaan muutama auto riittäisi, kun otettaisiin käyttöön varausjärjestelmä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki hankkii sosiaali- ja perhepalveluiden perhetyön työntekijöille 3 autoa.
Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Sointulan uimapaikan uimarannan kunnostaminen
Anna Weckström ja 5 muuta 25.10.2021
Sointulan asukkaat ry on aktiivisesti hoitanut Sointulan uimapaikan kuntoa, mutta tällä hetkellä uimapaikan ranta on käytettävyydeltään huonossa kunnossa, eikä sovellu esimerkiksi pienten lasten käyttöön. Muun muassa rannan puuston ja uimapaikan pohjan takia alue on epäsiisti ja lapsiperheet ovat käyttäneetkin venerantaa uimapaikkanaan.
Uimapaikalle on Sointulassa tarvetta, ja sen viihtyisyys ja turvallisuus eivät voi olla ainoastaan asukasyhdistyksen harteilla. Uimapaikan käytettävyyden ja toimintamahdollisuuksien lisäämiseksi ranta-alue tulisi siistiä, lenkkisilta uusia ja kartoittaa mahdollisuus nuotiopaikasta uimapaikan läheisyyteen. Puuston karsimisesta saadut puut voitaisiin kokeiluluontoisesti hyödyntää nuotiopaikan polttopuina.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki kunnostaa Sointulan uimapaikan uimarannan ja kartoittaa mahdollisuudet nuotiopaikalle.
Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Valmistelu terapiatakuun käyttöönottoon
Anna Weckström ja 4 muuta 20.9.2021
Terapiatakuu yksinkertaistaa psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon pääsyä. Sen käyttöönotto takaisi, että perusterveydenhuollon ammattilaisen toteaman tarpeen jälkeen psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito alkaisi neljän viikon sisällä. Terapiatakuu vapauttaisi auttamistyöhön käytettäviä resursseja, sillä se vähentäisi hallinnollista ja hoidon pirstoutumisen hallintaan käytettävää työtä.
Pitkään jatkuneen koronaviruspandemian vuoksi mielenterveys on monilla ollut entistä kovemmalla rasituksella. Suomen Mielenterveys ry:n mukaan joka kymmenes nuori aikuinen on vakavasti harkinnut itsemurhaa poikkeusajan aikana ja yhteydenotot terveydenhuoltoon mielenterveysoireiden vuoksi ovat kasvaneet huomattavasti. Tähän tarpeeseen vastaamatta jättäminen on vakava laiminlyönti ja kasvattaa hoivavelkaa suuresti.
Tämänhetkisessä tilanteessa mielenterveysoireisiin voi joutua odottamaan hoitoa useamman kuukauden, mikä voi pahentaa tilannetta vakavasti. Terapiatakuun toteuttaminen vastaa osaltaan kasvaneeseen tarpeeseen saada psykososiaalista apua ja antaa myös tärkeää viestiä siitä, että avunsaantiin voi luottaa.
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan julkisessa perusterveydenhuollossa mahdollisuus varhaiseen lyhytpsykoterapiaan. Terapiatakuu siirtäisi painopisteen pitkistä, hitaasti saatavista psykoterapioista nopeisiin psykososiaalisiin hoitoihin, joita riittäisi useammalle. Hoito olisi saavutettavampaa ja yhdenvertaisempaa. Oikea-aikainen apu ennaltaehkäisee oireiden ja ongelmien pahenemista.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakoskella käynnistetään valmistelut eduskunnassa käsiteltävän terapiatakuualoitteen mukaisen hoitoon pääsyn mahdollistamiseksi.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.11.2021
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että terapiatakuu on vielä valtakunnallisessa valmistelussa kesken, eikä sen sisältöä voida ennakkoon tietää. Tiedossa on psykoterapeuttien huutava pula. Psykoterapiakoulutus on kallis ja ei ole realistista olettaa terapeuttien määrän
kasvavan nopeasti mm. edellä mainitusta syystä. Tällä hetkellä Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan joutuu jonottamaan terapeuttien huonon saatavuuden vuoksi. Tällä hetkellä ei ole realistista löytää psykoterapeutteja tekemään matalan kynnyksen lyhytpsykoterapioita, vaikka sitä varten myönnettäisiinkin palveluseteli. Valkeakoskella matalankynnyksen mielenterveyspalveluissa eli avosairaanhoidon mielenterveystiimissä (terveyskeskuspsykologi ja depressiohoitaja) on resurssivajausta.
Mielenterveysstrategian mukainen depressiohoitajaresurssi olisi yksi depressiohoitaja 10 000 asukasta kohden. Valkeakoskella on vain yksi
depressiohoitaja 20 700 asukasta kohden.
Alueellisen Pirsote-hankkeen tavoitteena on matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vahvistaminen. Valkeakoskella vuoden
2022 talousarvioesityksessä esitetään toista depressiohoitajan vakanssia. Lisäksi matalan kynnyksen palveluita vahvistetaan kouluttamalla
avosairaanhoidon työparisairaanhoitajia mielenterveys- ja päihdepotilaiden kohtaamiseen ja lisäksi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokevien ihmisten kohtaamista ja auttamista kartoitetaan, jotta varhainen puuttuminen onnistuisi laajasti.
Mielenterveyspalveluissa ollaan aloittamassa matalan kynnyksen chat –palvelu (tavoitteena on, että palvelu käynnistyisi 1.12.2021) ja sähköisiä palveluita kehitetään mm. yhteydenottomahdollisuuksia vahvistamalla. Lisäksi varhaiseen työhön kiinnitetään huomiota luomalla yhteistä kohtaamispalvelua ”Huoli-tuoli-konseptilla” kolmannen sektorin kanssa. Kaikille kaupunkilaisille avoimet psykoedukatiiviset iltakoulut käynnistyvät joulukuussa ja aiheina ovat mm. ahdistuneisuus, masennus ja uupumus. Iltakoulujen avulla pystytään lisäämään kaupunkilaisten tietoa eri sairauksista ja oireista ja tarjoamaan tietoon perustuvaa tukea.
Tällä hetkellä mielenterveyspalveluihin pääsee koulun, oppilaitoksen, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisen ohjaamana ja osaan palveluista vaaditaan lääkärin lähete. Palvelu toteutuu hoitotakuun määrittelemissä rajoissa.
Positiivinen mielenterveystyö ja ehkäisevä työ vaativat kokonaisvaltaista ponnistusta kaikilta ohjaus-, neuvonta-, tuki- sekä sote- ja kasvatusaloilla työtä tekeviltä yhteistyössä palvelujen käyttäjien sekä heidän läheistensä kanssa. Yksittäinen lyhytterapeuttinen interventio tai lähestymistapa kantaa harvoin, jos mukana ei ole elinoloja tukevaa kokonaisuutta huomioituna. Mielenterveystyö on monialainen tehtävä. Sairauksien hoito on lääketieteen keinoin (psykiatria) toteutettava näyttöön perustuva tehtäväkokonaisuus.
Erilaiset terapiamuodot kuten psykoterapia vaativat huolellista arviointia terapiamuodon soveltuvuudesta ja oikea-aikaisuudesta.
Terapiatakuun vaatimiin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa, kun asian valtakunnallinen käsittely on saatu päätökseen. Lisäksi koulun, oppilaitoksen, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten täsmäkoulutukseen on panostettava voimallisesti, jotta mielenterveydessä ilmenevät poikkeamat tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Maksuttomat oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet kaikille Valkeakosken kaupungissa toisen asteen koulutuksissa
aloittaneille alaikäisille opiskelijoille
Veera Kiretti ja 4 muuta 23.8.2021
Suomalainen koulutus uudistettiin täksi syksyksi historiallisella tavalla, kun oppivelvollisuus laajennettiin 18 ikävuoteen ja toinen aste muutettiin maksuttomaksi. Oppivelvollisuusiän nostaminen koskee kuitenkin vain vuonna 2005 syntyneitä, viime keväänä peruskoulunsa päättäneitä, nuoria. Sen sijaan vuonna 2003 tai 2004 syntyneet nuoret, jotka aloittavat toisen asteen opintonsa tänä syksynä, eivät saa maksutonta koulutusta, koska heidän oppivelvollisuutensa on päättynyt ennen lain voimaantuloa. Oppivelvollisuusiän nostamista ei ole voitu
säätää laissa takautuvasti.
Tällaisessa tilanteessa ovat esimerkiksi nuoret, jotka ovat jääneet aiemmin ilman opiskelupaikkaa tai ovat jossain opintojensa vaiheessa kerranneet vuosiluokan. Myös peruskoulun jälkeinen opiskelu nivelvaiheen koulutuksessa eli kymppiluokka tai ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus jättää syksyllä toiselle asteelle siirtyvän nuoren vaille maksuttomuutta.
Maksuttoman oppimateriaalin ja muiden opinnoissa tarvittavien työvälineiden ja tarvikkeiden tarjoaminen myös näille nuorille on tärkeää erityisesti yhdenvertaisen kohtelun vuoksi. Jokaista opiskelijaa tulee kohdella samalla tavalla samassa opetusryhmässä.
Esitämmekin, että Valkeakosken kaupunki tarjoaa maksuttoman oppimateriaalin sekä työvälineet, -asut ja -aineet kaikille Valkeakosken kaupungissa toisen asteen koulutuksissa syksyllä 2021 aloittaneille alaikäisille opiskelijoille.
Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Lapsivaikutusten arviointi osaksi Valkeakosken päätöksentekoa
Veera Kiretti ja 5 muuta 19.4.2021
Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991. Arvioinnin pyrkimyksenä on selvittää miten päätökset vaikuttavat kaupungin lapsiin ja miten toimintoja voidaan toteuttaa lasten edun kannalta mahdollisimman hyvin. Lapsivaikutusten arvioinnilla on tarkoituksena tehdä päätöksen teosta läpinäkyvämpää ja tuoda lisää tietoa päätöksenteon tueksi lapsiin kohdistuvissa asioissa.
Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on vastata kysymykseen, miten lasten oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toimenpiteillä aiheutetaan? Näiden seikkojen etukäteisarvioinnilla voidaan ennalta estää haittoja tai ainakin minimoida haittojen vaikutuksia lapsiin. Lisätiedon valossa on myös mahdollista vertailla erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja päätöksenteon yhteydessä.
Lapsivaikutusten arviointi lisää lastenoikeuksien toteutumista ja osallisuutta, sillä vaikutusten arviointia ei voida tehdä ilman lapsia ja heidän asiantuntijuuttaan. Lapsilla ja nuorilla tulee olla joka päivä mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kasvuympäristössään itseensä kohdistuvaan päätöksentekoon ja toimintaan.
Vaikutusten arvioinnin mukaan ottaminen päätöksentekoon tarkoittaa lapsilähtöisten menetelmien käyttämistä sekä kehittämistä osana kaupungin päätöksenteon ja toiminnan arkea.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Valkeakosken kaupunki ottaa lapsivaikutusten arvioinnin osaksi päätöksentekoa.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 17.5.2021
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että kokonaisvaltaisen ennakkovaikutusten arvioinnin systemaattisesta käyttöönotosta on kaupungin johtoryhmässä puhuttu jo useamman vuoden ajan ja vaikutusten arviointia on palvelukeskuksissa tehty osana asioiden normaalia valmisteluprosessia, mutta sitä ei ole sellaisenaan auki kirjoitettu tai tehty näkyväksi systemaattiseksi malliksi ja toimintatavaksi.
Vaikutusten ennakkoarvioinnilla (EVA) tarkoitetaan päätösesitysten vaikutusten arviointia etukäteen, mikä on kytketty osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua ja toteutuksen arviointia. Päättäjien tulee tarkastella useita erilaisia vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen.
Kuntalaisvaikutuksilla eli ihmisiin kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan päätösesityksen vaikutuksia, jotka voivat kohdistua yhtäältä kunnan palveluja käyttäviin henkilöihin ja toisaalta henkilöihin, jotka asuvat kunnassa mutta eivät käytä palveluja (potentiaaliset asiakkaat). Ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa tarkastellaan hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä sekä niiden jakaantumista. Vammaisvaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvaa vaikutusten arviointia samalla tavoin kuin esim. lapsivaikutusten arviointi.
Ympäristövaikutukset puolestaan kohdistuvat ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, maisemaan, kaupunkikuvaan tai kulttuuriperintöön.
Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset kohdistuvat eri organisaatioiden välisiin suhteisiin, organisaation tehtäviin tai menettelytapoihin, luottamuselinten toimintaan, henkilöstöön tai hallintoon.
Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat kunnan tuloihin tai menoihin joko niitä lisäämällä tai vähentämällä. Taloudellisiin vaikutuksiin kuuluvat myös yritysvaikutukset, eli se miten kunta mahdollistaa alueellaan yritystoimintaan.
Vaikutuksia tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.
Päätösesityksissä esitetään vaihtoehtoja, ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto (= kuvaus siitä, mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään).
Kunnan tulee linjata itselleen, mitkä asiat ovat tarpeen ottaa ennakkoarvioinnin kohteeksi. On hyvä keskittyä arvioimaan vain niitä päätöksiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia.
Vaikutusten ennakkoarviointi -menetelmä (EVA) on hyvinvointijohtamisen työväline ja hyvä käytäntö, jossa erilaisia vaikutuksia arvioidaan samanaikaisesti. Yksittäisiä vaikutustyyppejä voivat olla:
- Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA)
- Lapsivaikutusten arviointi (LAVA)
- Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
- Terveysvaikutusten arviointi (TVA)
- Mielenterveysvaikutusten arviointi (MIVA)
- Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA)
- Sukupuolivaikutusten arviointi (SUVA)
- Maaseutuvaikutusten arviointi
- Yritysvaikutusten arviointi (YRVA)
- Vammaisvaikutusten arviointia (VAVA) ym.
EVA pitää sisällään kaikki nämä yksittäiset vaikutustyypit ja ne arvioidaan samalla kertaa.
Valkeakosken kaupunki ottaa käyttöönsä osana asioiden valmistelua ja päätöksentekoa ennakkovaikutusten arviointimenettelyn ja annetaan kaupungin johtoryhmälle tehtäväksi valmistella toimintamalli kaupunginhallituksen päätettäväksi. Asia tuodaan päätettäväksi omana erillisenä asianaan.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Suolistosyövän seulonta
Kai Muukkonen ja 5 muuta 19.4.2021
Suomessa todetaan vuosittain yli 3000 uutta suolistosyöpää ja siihen kuolee n.1200 henkeä. Suolistosyöpä onkin yksi yleisimmistä syövistä sekä naisilla että miehillä. Vain eturauhassyöpä miehillä ja rintasyöpä naisilla ovat suolistosyöpiä yleisempiä syöpätauteja Suomessa. Suolistosyövän ennustetaan lisääntyvän tulevina vuosina ensisijaisesti väestön ikääntymisen, mutta myös elintapojen takia.
Tänä vuonna seulontaa järjestävät kunnat: Jyväskylä, Kaarina, Kustavi, Muurame, Orivesi, Oulu, Posio, Säkylä, Tampere ja Ylitornio. Syöpien seulonta aiheuttaa lisäkustannuksia kaupungille, mutta niin aiheuttaa syöpien hoitokin, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme suolistosyöpien seulonnan aloittamista Valkeakoskella vuoden 2022 alusta alkaen.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 20.9.2021
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että suolistosyöpien seulontaa ollaan ottamassa käyttöön valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetuksen myötä. Valtion julkisen talouden suunnitelmassa on vuodesta 2022 alkaen varattu seulontaohjelman laajentamiseen 10 miljoonaa euroa. Lausuntopyyntö seulonnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 § muuttamisesta on sulkeutunut 20.5.2021. Seulontaan esitetyllä menetelmällä voidaan estää noin 150 uutta suolistosyöpää ja 170 suolistosyöpäkuolemaa vuodessa seulottavassa väestöryhmässä, kun syöpä tai sen esiasteet havaitaan ajoissa.
Suolistosyöpien seulontaa on pilotoitu kahdessatoista kunnassa viimeisen kahden vuoden aikana. Asetusluonnoksen mukaan suolistosyövän seulonta otettaisiin käyttöön asteittain valtakunnallisesti kaikille 56-74-vuotiaille. Seulonta toteutettaisiin kahden vuoden välein. Asetusmuutos tulisi voimaan 1.1.2022.
Terveydenhuoltolain (1326/2010) 14 §:n mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. Terveydenhuoltolain 23 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seulonnoista.
Valkeakoskella seulontaohjelmaan sisällytetään uutena seulontana miesten ja naisten suolistosyövän seulonta kahden vuoden välein ikäryhmissä 56-74 vuotta uuden asetuksen tullessa voimaan 1.1.2022 lukien.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Soutuveneitä kaupunkilaisten lainattavaksi
Maija Kuivasti ja 4 muuta 19.4.2021
Valkeakoski sijaitsee kahden upean vesistön välissä ja meillä on hyvät mahdollisuudet vesillä liikkumiseen. Moni koskilainen ei kuitenkaan pysty hyödyntämään vesillä liikkumista, koska venettä ei ole käytettävissä.
Esitämme, että kaupunki hankkii kaksi kappaletta soutuveneitä, joita se lainaa ilmaiseksi kaupunkilaisille. Veneet voisivat sijaita esim. Apialla tai Sointulassa ja varaukset sekä avainten haku toimisi vapaa-aikatilojen periaatteiden mukaisesti.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 20.9.2021
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että koulutus- ja hyvinvointikeskus on yhdessä teknisen keskuksen sekä Valkeakosken Kalaveikot ry:n kanssa selvittänyt valtuustoaloitteessa mainittua soutuveneiden lainausta. Tällä hetkellä Valkeakosken Kalaveikot järjestää kyseistä toimintaa jäsenilleen seuraavan periaatteen mukaisesti:
”Veneet ovat vuokrattavissa 15.4. – 15.11. välisenä aikana. Veneet 1,2,3 löytyvät Lotilanjärvellä, venepaikat 20, 21 A ja 21 B. Vene 4 löytyy Yrjölänlahdella, paikka 0 pyykkilaiturista katsoen äärimmäisenä vasemmalla. Veneet 1 ja 3 vuokrataan vain Kalaveikkojen jäsenille 1 vrk. kerrallaan, vuokra 2 €, pantti 10€ joka palautetaan, jos avain palautettaan viimeistään seuraavana päivänä. Avaimen palautuksen myöhästyessä peritään myöhästymismaksua 2 €/pv. Veneitä 2 ja 4 vuokrataan kaikille halukkaille samoilla ehdoilla, myös lapsiperheille (max. 3 h veneessä). Alle 12 v lapset vain vanhempien mukana. Panttia ei palauteta, jos avain, ketju, pohjatulppa tai vapateline katoaa! Veneiden pohjatulpat kulkevat avainten mukana ja ne on palautettava. Veneiden vuokraus tapahtuu NESTE Sääksmäentien kassalta. Veneille tehdystä ilkivallasta, tai jos jokin osa käytössä rikkoontuu, on ilmoitettava viipymättä.”
Valkeakosken Kalaveikot ry. on ilmoittanut, että he voivat samanlaisin perustein hallinnoida ja hoitaa valtuustoaloitteessa mainittujen soutuveneiden lainauksen kaikkien kuntalaisten käyttöön Apialla ja/tai Sointulassa. Satamavalvonta kuuluu toimintana Teknisen keskuksen toimialueelle ja yhdyskuntatekniikan päällikkö on sopinut Valkeakosken Kalaveikot ry:n kanssa soutuveneiden sijoittamisesta ja ylläpidosta Apialle tai Sointulaan sopivaan paikkaan. Soutuveneiden hankinta katetaan teknisen keskuksen ja koulutus- ja hyvinvointikeskuksen määrärahoista. Varsinaisten venepaikkojen perustaminen katetaan satamatoiminnan käyttömenoista.
Sotuveneet tulevat olemaan kuntalaisten lainattavissa kesällä 2021.
Aloitteessa esitettiin, että veneet olisivat maksutta kuntalaisten lainattavissa. Koulutus- ja hyvinvointilautakunnan esittämä toteutusmalli perustuu nimelliseen maksuun veneen lainaamisesta, jolla pyritään ennen muuta turvaamaan veneiden asiallinen käyttö ja niiden palauttaminen, mutta myös samalla yhdistys saa pientä korvausta toiminnan pyörittämisestä ja siitä aiheutuvista kuluista.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Ulkokuntosali Sointulaan
Kai Muukkonen ja 3 muuta 8.2.2021
Sointula on ainakin vielä toistaiseksi Valkeakosken suurin yhtenäinen asuntoalue. Viime vuosina Sointulaa on rusikoinut väistämätön aluekehitys, joka on tarkoittanut sitä, että lähiöstä on enemmän purettu, kun rakennettu. Kaupungin puistotoimisto häädettiin alueelta ja nykyään toiminnot on modernisti tungettu tilatehokkaasti Varsanhännän nurkkiin. Koulu lähti jo, ja kohta lähtee päiväkotikin ja Sointulan ostari odottaa vain päivää, jolloin purkukuula kumahtaa tiiliseinään. Innalantiellä, aikanaan valtuuston enemmistön päätöksellä gryndereille myydyissä vuokrataloissa on mukavasti tyhjiä vuokra-asuntoja tarjolla vaikkapa Tamperelaisille. Purkavasta rakentamisesta on sentään puhuttu, ja se on sentään jonkin sortin valonpilkahdus Sointulan surullisella nykytaipaleella.
Jotta ei tyystin vaivuta synkkyyteen, niin Sointula tarjoaa mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tämä tosin edellyttää myönteistä suhtautumista päättäjien keskuudessa.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Sointulan rannan ja entisen puistoimiston tuntumaan, kaavoitus huomioiden sopivalle paikalle, rakennetaan ulkokuntosali, jossa ulkoilevat kansalaiset voivat harrastaa monipuolista liikuntaa raittiissa ulkoilmassa.
Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Retkeilyedellytysten edistäminen
Kai Muukkonen ja 4 muuta 8.2.2021
Koronavuosi on ollut koettelemus monella eri tavalla, joita tuskin tarvitsee erikseen kuvailla. Vuosi on tuonut myös myönteistä kehitystä varsinkin kansalaisten ulkoilun osalta. Kansallispuistot pullistelevat kansalaisia, ja erilaiset patikointi- ja ulkoilureitit ovat olleet ahkerassa käytössä. Meillä Valkeakoskella on erilaisia ulkoilureittejä useita ympäri kaupunkia, joten liikkumisen mahdollisuuksia on monenlaisia.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että ulkoilureitit kaupungissa kartoitetaan ja niitä aktiivisesti markkinoidaan kuntalaisen käyttöön liikuntarajoitteiset huomioiden. Samalla esitämme, että nuotiopaikkoja ja eväiden syöntipaikkoja näiden reittien varteen rakennetaan niin, että lapsiperheetkin näihin paikkoihin luontevasti pääsevät.
Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Peltipoliisi Apiankadun-Urheilukadun-Hakakadun risteykseen
Kai Muukkonen ja 5 muuta 5.10.2020
Jokin aika sitten saimme kuulla surullisen viestin kyseisessä risteyksessä aiheutuneesta onnettomuudesta, jonka seuraus oli kaikista pahin mahdollinen, eli ihmishengen menettäminen.
Kaikki ne, jotka päivittäin risteyksessä kulkevat, tietävät varsin hyvin, että Sointulasta/Pälkäneen suunnasta tulevilla on erittäin heikko näkyvyys
Urheilukadun suuntaan. Siksi on erittäin tärkeää, että risteyksessä noudatetaan nopeusrajoitusta, joka alkaa hieman ennen risteysaluetta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että risteykseen asennetaan nopeusrajoitusvalvontatolppa parantamaan kyseisen risteyksen
liikenneturvallisuutta.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 8.2.2021
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että automaattivalvonta on mahdollista järjestää kaupungin katuverkolle ja sen toteuttamiseksi solmitaan sopimus kunnan, paikallisen poliisilaitoksen ja Poliisihallituksen kanssa. Sopimuksen lähtökohta on, että kunta rakentaa ja ylläpitää valvontapisteen omalla kustannuksellaan ja poliisi hoitaa varsinaisen valvonnan omalla kustannuksellaan. Tarkoituksena kuitenkin on, että kaupunki on tehnyt katualueen parannustoimenpiteet ja automaattista liikennevalvontaa tehdään vain kohteissa, joissa muut toimenpiteet eivät auta ja kohteet ovat liikenneturvallisuuden kannalta perusteltavia. Liikenneturvallisuuden perustana on, että liikennesääntöjä noudatetaan.
Liittymissä on aina liikenneturvallisuusriskejä, kun samassa tasossa kulkee eri liikennemuotojen risteävää liikennettä. Apiankadun nopeusrajoitus Urheilukadun ja Hakakadun kohdalla on 50 km/h, joka on kaupungin sisääntuloväylälle soveltuva nopeusrajoitus. Suunnitteluohjeiden mukaan Urheilukadun ja Hakakadun näkemät Apiankadulle ovat riittävät. Urheilukadun näkemää Sointulan suuntaan voidaan kuitenkin vielä parantaa, jos viereisen tontin eli entisen Apian asuntolan pysäköintialueen reuna-alueita voidaan muotoilla paremmaksi.
Yhdyskuntatekniikka esittää, että ensi vaiheessa liittymäalueen liikenneturvallisuutta parannetaan korjaamalla näkemää Urheilukadulta Apiankadulle Sointulan suuntaan. Toimenpiteenä madalletaan viereisen tontin viheraluetta ja poistetaan turhaa kasvillisuutta. Tämän lisäksi esitetään, että Urheilukadun liittymään asetetaan Pakollinen pysähtyminen –liikennemerkki nykyisen Väistämisvelvollisuus risteyksessä –liikennemerkin tilalle. Isompia ratkaisuja voidaan tehdä, kun alueen maankäyttö selkiytyy ja etenee.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
Koronaviruksiin tms. varautuminen
Kai Muukkonen ja 6 muuta 15.6.2020
Kuluneen puolen vuoden aikana on maailma lyöty polvilleen koronaviruksen levittyä kulovalkean tavoin pitkin maapalloa, tästä toimintojen halvaantumisesta on myös Valkeakoski saanut osansa. Suurta hämmennystä on herättänyt se epätietoisuuden tila, että onko virusta keskuudessamme, ja ennen kaikkea missä laajuudessa.
Maailmalla aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että jätevesiseurannassa voidaan virustilannetta seurata nopeammin kuin esim. potilasdiagnostiikassa. Sitten kun jätevedessä havaitaan mahdollisesti lisääntyvää virusta, on muutama päivä aikaa reagoida, ja tehdä paikkakunnalla tarkkaan harkittuja rajoitustoimenpiteitä. Tällä hetkellä on Suomessa menossa näytetutkimus 28 jätevedenpuhdistamolta, ja näitä tutkimuksen tuloksia meidän kannattaa tulevaisuudessa hyödyntää.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki tulevaisuudessa aktiivisesti seuraa ja hyödyntää jätevesistä saatua tietoa eri virusten kehityksestä ja olemassaolosta paikkakunnallamme. Nämä toimenpiteet voidaan mainiosti toteuttaa ainakin toistaiseksi kaupungin suoraan omassa omistuksessa olevalla jätevedenpuhdistamolla.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 8.3.2021
Annetussa vastauksessa kerrotiin, että valtuustoaloitteessa viitataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käynnissä olevaan seurantahankkeeseen, jossa THL kartoittaa koronaviruksen esiintymistä Suomen jätevesissä. Esiintymistä tutkitaan mittaamalla puhdistamattomasta jätevedestä koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää. Seurantaan on kutsuttu mukaan yhteensä 28 suurta jätevedenpuhdistamoa eri puolilta Suomea. Jätevesinäytteitä kerätään valtaosasta mukana olevista puhdistamoista kuukausittain, osasta viikoittain. Valkeakosken jätevedenpuhdistamoa ei ole kutsuttu mukaan tutkimukseen.
Jätevedenpuhdistamolta otetaan säännöllisesti näytteitä puhdistamon ympäristöluvan mukaisen toiminnan varmistamiseksi. Näytteet analysoidaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratoriossa. Jokainen eri ominaisuus/pitoisuus/virus/bakteeri/huumausaine jne. analysoidaan erillisellä laboratoriokokeella. Joidenkin analyysien tekemiseen tarvittavia laitteistoja ei ole useilla paikkakunnilla. Jokaisella analyysilla on oma menetelmä ja hinta. Ei ole olemassa yleistä ”mitä kaikkea tämä sisältää” –analyysia. Tästä syystä aloitteessa esitettyä seurantaa varten pitäisi määritellä seurattavat pitoisuudet ja niille kullekin tulisi erillinen hintalappu. Näytteiden otto itsessään ei ole ongelma.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
Kokouspalkkioiden puolittaminen 1.8.2020 alkaen valtuustokauden loppuun
Veera Kiretti ja 5 muuta 9.3.2020
Valkeakosken kaupunki on ilmoittanut alkavista yt-neuvotteluista osana talouden tasapainottamista. Me olemme päättäjinä vastuussa kaupunkimme taloudesta ja solidaarisuudesta osallistumalla talouden tasapainottamiseen.
Esitämme, että luottamushenkilöt puolittavat omat kokouspalkkiot 1.8.2020 alkaen valtuustokauden (2017-2021) loppuun.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.6.2020
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että kaupungin luottamushenkilöillä on kaupungin voimassa olevan hallintosäännön mukaisesti oikeus saada kokouspalkkiot. Mikäli luottamushenkilö haluaa luopua omaehtoisesti kokouspalkkiosta, osittain tai kokonaan, voi hän siitä tehdä ilmoituksen kaupunginkansliaan tai toimielimen sihteerille.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Omaishoitajien huomioiminen
Kai Muukkonen ja 5 muuta 9.12.2019
Omaishoitajat tekevät pyyteetöntä työtä ja eivät pidä kovin suurta meteliä arvokkaasta työstään. Kuvaavaa on se, että jos omaishoitajat lopettaisivat työnsä tältä istumalta, niin toiminnallinen konkurssi koittaisi päivässä, ja taloudellinen katastrofi olisi edessä viimeistään seuraavassa osavuosikatsauksessa. Siksi onkin tärkeää, että omaishoitajien jaksamisesta huolehditaan ja heidän arvokasta työpanosta tuetaan kaupungin taholta erilaisin toimenpitein.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että omaishoitajille järjestetään 2 kertaa vuodessa virkistys- tms. tapahtuma, johon myös työssä käyvillä omaishoitajilla on mahdollisuus osallistua.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.6.2020
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että omaishoitajien tyytyväisyyttä heille tarjottuihin palveluihin ja heidän toiveitaan mm. virkistystapahtumista päätettiin selvittää laajemmalla kyselyllä. Kysely lähetettiin kaikille yli 65 -vuotiaiden omaishoidon tuen piirissä oleville omaishoitajille. Kyselylomakkeita lähetettiin 183 omaishoitajalle ja vastauksia saatiin 115, joten vastausprosentiksi tuli 63 %.
Lähes kaikki omaishoitajat tiesivät keneen ottaa yhteyttä apua tarvitessaan. Omaishoitajat saivat hyvin yhteyden asiakasohjaajaan ja kokivat saavansa asiakasohjaajalta tarvitsemansa ohjauksen ja neuvonnan. Avoimissa vastauksissa toivottiin lisätietoa palvelusetelin käytöstä, omaishoitopalkkioista ja omaishoidon myöntämisperusteista sekä sijaishoitopaikoista.
Omaishoitajista 60 prosenttia on osallistunut omaishoitajien vertaistukitoimintaan. Omaishoitajille suunnattua virkistystoimintaa kaipasi 30 prosenttia vastaajista. Sisällöllisesti virkistystoimintana toivottiin teatteria, konserttikäyntejä, tapaamisia muiden kanssa, hierontaa, jalkahoitoa, yhdessä ulkoilua, retkiä ja jumppia.
Omaishoitajien käyttämistä tukipalveluista yleisempiä olivat turvapuhelin (37 %), siivous (36 %) ja kotihoidon käynnit (27 %). Myös Päiväkeskus (23 %) sekä ateria (13 %)- ja kauppapalvelu (5 %) oli käytössä. Muina palveluina mainittiin omaisten/läheisten antama apu, perhehoito, tilapäisen asumisen yksikkö, sijaishoitaja, henkilökohtainen avustaja ja taksipalvelu.
Pääosin koettiin, että saatu apu ja tuki oli riittävää (87 %). Vastaajista 13 prosenttia toivoi enemmän apua ja tukea mm. palvelusetelien käyttö, kuntouttavaa toimintaa hoidettavalle, siivousta, keskusteluapua ja henkistä tukea.
Omaishoitajista 60 prosenttia on pitänyt omaishoitajille kuuluvat vapaapäivät. Yleisin syy omaishoidon vapaiden pitämättömyyteen oli se, että omaishoidettava ei halua pois kotoa tai omaishoidettava ei halua toista hoitajaa. Lisäksi osa omaishoitajista kokee vielä selviävänsä tai ei halua luovuttaa hoitovastuutaan.
Omaishoitajista 42 prosenttia ilmoittaa tilapäisen asumisen yksikön Sisun omaishoidonvapaanviettopaikaksi. Palvelusetelillä hoitaja kotiin (29 %) ja Päiväkeskus (22 %) ovat seuraavaksi suosituimmat vapaanviettotavat. Myös perhehoito (8 %) ja sijaishoitaja (10 %) oli käytössä.
Kysyttäessä omaishoitajien omaa jaksamista kertoi 95 omaishoitajaa jaksavansa hyvin (25 %) tai melko hyvin (58 %). Yksitoista vastaajaa koki, ettei jaksa kovin hyvin tai ei lainkaan.
Lopuksi omaishoitajilta pyydettiin avointa palautetta; ruusuja ja risuja. Avoimissa palautteissa annettiin pääosin ruusuja. Yksittäisissä palautteissa toivottiin lisää tilapäisen asumispalvelun paikkoja, että puhelimiin vastattaisiin ja mieluimmin lisää palveluseteleitä kuin virkistystoimintaa. Erityisesti tyytyväisyys asiakasohjaajien toimintaan mainittiin 19 palautteessa.
Kuten aloitteentekijät toteavat omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava ja heidän arvokasta työpanostaan on tuettava kaupungin taholta. Omaishoidon tuesta vastaava kunta päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa talousarviossa voimavaroja omaishoidon tukeen.
Valkeakosken kaupunki on tukenut omaishoitajuutta myöntämällä omaishoidon palkkioita kaikille myöntämisperusteet täyttäville omaishoitajille ja huolehtimalla, että omaishoitajilla on vaihtoehtoisia mahdollisuuksia vapaapäivien viettoon. Näihin on tarvittaessa lisätalousarvion kautta osoitettu määrärahat. Kaupungin on mahdollista järjestää omaishoitajille myös muita tukitoimia kuten virkistystoimintaa, johon tulee varata erillinen määräraha jo valtuuston talousarvion laadinnan yhteydessä.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Valkeakoski älyroskisten aikakauteen
Kai Muukkonen ja 5 muuta 14.10.2019
” Valkeakoski hinkuaa hinkukunnaksi. Tämä tarkoittaa siis sitä, että me sitoudumme vähentämään kasvihuonepäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030. Kiire kuulkaa tulee. Pirkanmaalla mm. Tampereella ja Akaassa on käytössä ns. älyroskiksia. Muualla Suomessa näitä kapistuksia on mm. Helsingissä, Porvoossa, Hangossa, Salossa ja Närpiössä. Periaate näillä roskiksilla on se, että ne käyvät aurinkovoimalla niin, että kun roskikseen tulee jätettä, se säiliössä puristetaan pienempään tilaan. Puristusmekanismin avulla tilavuus on jopa 20 kertaa suurempi, kuin tavallisella roskiksella. Kun säiliö on täynnä, se pilvipalvelun kautta ilmoittaa, että nyt roskiksen voisi tyhjentää. Nykysysteemi on se, että roskis tyhjennetään aina, kun kohde on jäteauton aikatauluun merkattu, oli roskis täynnä tai ei. Jotta älyroskiksista saadaan hyöty irti, ne täytyy suunnitella oikein.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki ottaa koeluonteisesti käyttöön älyroskiksia ja jos kokemus on myönteinen ja kannattava, kaupunki markkinoi ja suosittelee taloyhtiöille ja yrityksille näiden roskisten käyttöön ottamista. ”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.6.2020
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että älyroskiksella erään toimittajan tuotteen kohdalla tarkoitetaan, että laite toimii ulkotiloissa täysin itsenäisesti pelkästään aurinkoenergialla. Toimittajan tietojen mukaan laite pakkaa sekajätteen noin 1/5 osaan normaalista tilavuudesta. Laite ilmoittaa täyttöasteen astiassa ja lähettää siitä tietoa käyttäjälle. Lisänä selaimessa toimivalla palvelulla voidaan hallinnoida laitetta esimerkiksi lähettämällä tyhjennyspyyntö tyhjennyksestä vastaavalle taholle. Kyseisen toimittajan tuote itsessään on 240 litran pyörillä oleva jäteastia, johon jäte pakataan ja astia voidaan myöskin tyhjentää jäteautoon.
Tällä hetkellä kaupungilla on roska-astioita esimerkiksi pysäkeillä sekä kevytväylien ja puistokäytävien varrella. Roska-astioiden koko on pääsääntöisesti 40-100 litraa. Näistä vastaa katujen ja puistojen kunnossapitoyksiköt vastuualueidensa mukaisesti. Lähtökohtaisesti roskakoreja tyhjennetään kerran viikossa tehtävällä roskiskierroksella mutta vuodenajat huomioiden tyhjennysvälejä voidaan tiuhentaa/harventaa.
Tyhjennykset hoidetaan omalla henkilöstöllä ja kierroksella käydään joka astia läpi ja astioissa olevat roskapussit viedään varikkojen isompiin roska-astioihin. Tämä menetelmän on varsin järkevä ja kustannustehokas tapa.
Reittien varrella ratkaisevaa ei ole roska-astioiden koko vaan määrä. Astioita tulee olla riittävän tiheästi, jotta roskat kulkeutuisivat vaivattomasti astioihin. Tässä mielessä älyroskis ei palvele reittien varrella olevaa kokonaisuutta.
Lähinnä tulee mieleen älyroskisten sijoittaminen johonkin keskeiselle rajatulle alueelle, esimerkiksi ydinkeskustaan. Silloin ne olisivat pois kaupungin omista tyhjennyskierroksista, mutta muiden roska-astioiden tyhjennyskierrokset pitää tehdä joka tapauksessa.
Yhdyskuntatekninen toimi tiedusteli älyroskisten käyttökokemuksista muilta käyttäjiltä. Laitteet ovat toimivia eikä niissä sinänsä ole ollut mitään moitittavaa. Kynnyskysymyksenä on lähinnä ollut hinta. Ajatuksena hyvä, mutta tässä talouden tilanteessa älyroskis olisi kaupungille lisäkustannus oman toiminnan pysyessä periaatteessa ennallaan.
Vastaus ei tyydyttänyt aloitteen allekirjoittajia vaan esitimme asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Hävisimme äänestyksen äänin 26 -14
Koirapuisto Valkeakoskelle
Veera Kiretti ja 5 muuta 16.9.2019
”Valkeakoskella on hyvät liikunta- ja harrastusmahdollisuudet kaupungin asukkaille ja myös paikkakunnalla lomaileville. Harrastusmahdollisuuksien
monipuolisuus on tärkeää kartoittaa ajoittain ja huomioida puutteet. Viihtyvyys ja turvallisuus pitää huomioida harrastusmahdollisuuksia kehitettäessä.
Koiraharrastus on lisääntynyt niin metsästys- kuin seurakoirienkin puolella. Turvallisuusasiat huomioiden, koirien irrallaan ulkoiluttaminen jopa omassa pihassa on mahdotonta. Koirat tarvitsevat liikuntaa paljon pysyäkseen terveenä. Irrallisena metsässä juoksuttamisessa on myös karkaamisen
mahdollisuus eikö se ole muiden ulkoilijoiden kannalta suositeltavaa.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Valkeakoskelle perustettaisiin koirien ulkoiluttamiseen tarkoitettu koirapuisto. Koirapuiston sijaintipaikka pitää
miettiä tarkkaan. Paikka ei saa olla liian kaukana keskustasta, että myös autottomat koiranomistajat voivat käyttää puistoa koiriensa ulkoiluttamiseen.
Alueen, johon puistoa suunnitellaan, pitää olla riittävän suuri. Koirapuistossa on oltava erikseen isojen ja pienten koirien alue rajattuna toisistaan, koska on paljon turvallisempaa, kun erikokoiset koirat juoksentelevat ja leikkivät omilla alueillaan.
Kustannukset koirapuiston perustamisesta eivät ole kovin suuret. Aitauksen pitää olla riittävän korkea ja tukeva rakenteiltaan. Aitaus on varmasti suurin kustannuserä.
Toimivia koirapuistoja löytyy Valkeakosken ympäristökunnista ja heiltä voi kysyä kustannuksista sekä alueen kunnossa pidosta. ”
Käsitelty kaupunginvaltuussa 9.12.2019
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että Valkeakosken kaupungille on tehty vuosien varrella useita aloitteita koirapuistosta. Koirapuistosta on päätetty esim. kaupunginvaltuustossa 2002, teknisessä lautakunnassa 2012 ja 2016 sekä kaupunginhallituksessa 2016. Kaikissa käsittelyissä on päädytty siihen, että koirapuistoa ei kaupungin toimesta rakenneta. Kaupunginhallitus päätti 2016, että kaupunki ei rakenna koirapuistoa, mutta mikäli jokin rekisteröity yhdistys haluaa rakentaa koirapuiston, sitoutuu kunnossapitämään koirapuistoa ja tekee asiasta kaupungin kanssa kirjallisen sopimuksen, kaupunki voi osoittaa paikan. Tämän linjauksen mukaisesti on vastattu asiasta tulleisiin yksittäisiin yhteydenottoihin.
Kuntatalous on koko maassa kasvavien haasteiden edessä. Olemassa olevilla resursseilla on haastavaa järjestää lakisääteisiä ja nykyisiä palveluita. Koirille suunnattu uusi palvelu olisi pois yleisten alueiden ja puistojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Taloudellisia edellytyksiä palveluiden laajentamiselle ei ole. Mikäli kuitenkin jokin rekisteröity yhdistys haluaa rakentaa koirapuiston, sitoutuu kunnossapitämään koirapuistoa ja tekee asiasta kaupungin kanssa kirjallisen sopimuksen, kaupunki voi osoittaa paikan rakentamiselle.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Ikäystävälliseen verkostoon liittyminen
Maija Kuivasto ja 5 muuta 16.9.2019
”Kunnat ja kuntayhtymät huolehtivat ikääntyneiden terveyskeskuspalveluista, kotihoidosta, laitoshoidosta ja kuntoutuksesta. Lisäksi kotikunnan tärkeä tehtävä on edistää iäkkäiden asukkaidensa hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä.
Valkeakoskella ikäihmisten määrä kasvaa vuosittain ja myös palvelujen käyttö.
Ehdotan, että Valkeakoski liittyy Maailman Terveysjärjestön WHO:n Ikäystävällisten kuntien verkostoon, kuten esimerkiksi Tampere ja Kuopio on tehnyt. Tampereella ikäystävällisyys näkyy esimerkiksi säännöllisinä terveystarkastuksina ja kahden kunnallisen vanhusasiamiehen palveluina.
Verkostoon liittyminen ei synnytä kunnalle suoria velvoitteita, vaan kunta voi itse määritellä, kuinka se toteuttaa ikäystävällisyyttä. Suomessa Eläkeläiset ry valitsee vuoden ikäystävällisen teon ehdotusten perusteella.
Käsitelty kaupunginvaltuussa 9.3.2020
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että kotikunnan tärkeä tehtävä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen lisäksi edistää iäkkäiden asukkaidensa hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Suurin osa iäkkäiden ihmisten käyttämistä palveluista on muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluja. Yleisesti palvelut tulee olla lähellä ikäihmisiä, asunnot ja ympäristöt ovat esteettömiä, liikkuminen mahdollistetaan, asukkailla on tilat ja tavat kohdata, iäkkäillä on mahdollisuus harrastaa ja opiskella sekä iäkkäiden toiveita ja tarpeita kuunnellaan.
WHO:n ikäystävällisten kuntien verkostoon (WHO Global Network for Agefriendly Cities and Communities https://extranet.who.int/agefriendlyworld/) on Suomesta liittynyt Tampere ja Turku. Verkostoon liittyminen on ilmaista, mutta liittyneet organisaatiot sitoutuvat käyttämään aikaa ja resursseja ikäystävällisten elinympäristöjen kehittämiseen sekä jakamaan kansainvälisessä verkostossa muille tietoa opeista ja saavutuksista.
Myös Valkeakosken liittyminen tähän kansainväliseen verkostoon on mahdollista, mutta ensisijaisesti tavoitteena tulee olla ikäystävällisyyden edistäminen paikallistasolla. Valkeakosken kaupungin Suunnitelma ja toimenpideohjelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2018–2020 on tullut aika päivittää. Seuraava suunnitelma voisi olla Ikäystävällinen Valkeakoski 2021–2025, joka olisi koko kaupungin suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi.
Em. suunnitelman laadinnassa lähtökohta on ikäihmisten äänen kuuleminen, joten suunnittelu käynnistettiin Valkeakosken Vanhusneuvoston tammikuun kokouksessa.
Vanhusneuvoston näkemys oli, että valkeakoskelaisten ikäihmisten näkökulmasta keskeistä ei ole liittyminen kansainväliseen ikäystävällisten kuntien verkostoon vaan resurssit tulee kohdistaa ikäystävällisyyden lisäämiseen paikallistasolla. Suomessa Ikäystävällisiksi kunniksi julistautuneiden kuntien ja kansainvälisessä verkostossa olevien kuntien hyviä käytäntöjä tulee kuitenkin Valkeakoskella seurata aktiivisesti ja mahdollisesti tulevaisuudessa Valkeakoski voisi liittyä myös WHO:n verkostoon.
Vanhusneuvosto esittää, että Ikäystävällinen Valkeakoski 2021–2025 –ohjelma rakennetaan yhteistyössä vanhusneuvoston, eläkeläisjärjestöjen/-yhdistysten, vammaisneuvoston, vanhusverkoston, seurakunnan ja kaupungin eri toimialojen kesken.
Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti lausuntonaan, että Ikäystävällinen Valkeakoski 2021–2025 –ohjelma rakennetaan yhteistyössä vanhusneuvoston, eläkeläisjärjestöjen/-yhdistysten, vammaisneuvoston, vanhusverkoston, seurakunnan ja kaupungin eri toimialojen kesken.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Väestökehitykseen puuttuminen
Kai Muukkone ja 5 muuta 20.5.2019
”Menneellä viikolla Aamulehdessä (17.5) oli erään konsulttitoimiston ennuste väestökehityksestä Pirkan maalla. Sen ennusteen mukaan Valkeakoski on eräs suurimmista häviäjistä väestökehityksen osalta. Samaa laulun säveltä ovat ennakoineet erilaiset ennusteet syntyvyyden ja siis oppilasmäärien osalta tulevaisuudessa.
Allekirjoittaneille valtuutetuille on tullutkin mieleen, että ovatko jotkut jopa tyytyväisiä tähän kehitykseen? Meillä kyllä aikaa ja vaivaa säästämättä
taistellaan töppäreistä, laskettelumäestä, Hakan tuesta tai pallohallista, ja muista lillukanvarsista, kun pitäisi keskittyä yhteen olennaiseen asiaan:
elinvoimaisuuden kehittämiseen.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakoskelle laaditaan toimenpide-ohjelma nykyisten väestökehitysennusteiden romuttamiseksi.
Tämä toimenpideohjelma voisi sisältää ennakkoluulotonta ja innovatiivista tonttipolitiikkaa, houkuttelevaa vuokra-asuntotuotantoa, tai vaikkapa
vauvarahaa muutaman mahdollisuuden mainitaksemme. Emme saa tyytyä konsulttien tai muiden tahojen ennusteeseen siitä, että Valkeakoski kuuluu automaattisesti taantuvien paikkakuntien lisääntyvään joukkoon.
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.6.2020
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että Valkeakosken kaupunginhallitus on kokouksessaan 21.5.2018 hyväksynyt kaupunkistrategian, jonka ensimmäiseksi tavoitteeksi on nostettu, että kaupunki kasvaa ja yritysten määrä lisääntyy. Konkreettiseksi tavoitetasoksi on asetettu 22 000 asukasta, 300 uutta työpaikkaa ja 100 uutta asuntoa vuodessa.
Asukasluvun kasvun strategisiksi toimenpiteiksi on kirjattu, että markkinointi ja myynti kohdennetaan rakennusliikkeisiin, asukkaisiin ja yrityksiin, selvitetään mahdollisuutta liittyä Tampereen vyöhykelippujärjestelmään, joukkoliikenneyhteyksien ja eri liikkumismuotoja yhdistävien matkaketjujen kehittäminen sekä koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien tuominen esiin asukasmarkkinoinnissa.
Kaupunkistrategiaa tukemaan on laadittu maankäytön strateginen kehityskuva. Strategisen kehityskuvan yhtenä päätavoitteena on, että väestötavoite ja työpaikkatavoite ovat kasvavia.
Jo tällä hetkellä kaavoituksella tähdätään voimakkaasti keskustan tiivistämiseen ja tonttitarjonnan turvaamiseen pääkasvusuunnalla sekä maanhankinnassa keskitytään strategisesti merkittäviin sijainteihin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavoitusohjelman, missä on listattu aktiivisesti työn alla olevat yleis- ja asemakaavat. Kaavoitusohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon kaupunkistrategia. Yleiskaavoitus ohjaa maanhankintaa osoittamalla rakentamisen kasvusuunnat.
Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestönkehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua. Valkeakoski ei ole ennusteiden mukaan myöskään merkittävä väestönmenettäjä kuten aloitteessa todetaan. Viimeksi laadittu väestöennuste perustuu vuosien 2014-2018 kehitykseen.
Merkittävin muutostekijä edellisiin väestöennusteisiin verrattuna on ollut syntyvyyden merkittävä lasku. Syntyvyyden laskuun on vaikuttanut perheiden arvojen ja elämäntavassa tapahtuneet muutokset. Voimakas asuntorakentaminen ja sijoitusasuntojen määrän lisääntyminen ovat johtaneet merkittävään tarjonnan lisäykseen Tampereella. Tilanne on koronaepidemian seurauksena muuttumassa. Taloudellinen tilanne tulee supistamaan merkittävästi uusien ns. kovan rahan kohteiden käynnistymistä.
Koronaepidemian seurauksena kuntien toimintaympäristö tulee muuttumaan merkittävästi. Vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja syvät mm. kansantaloudelle, yritysten toiminnalle, matkustamiselle ja kansalaisten kulutustottumuksille. Digitalisaatio kiihtyy, kuntien tehtävät muuttuvat, etätyöt lisääntyvät ja myös paikallisuuden merkitys todennäköisesti kasvaa. Valkeakosken tapaisilla pienillä kaupungeilla on kaikki mahdollisuudet kääntää em. väestöennusteet toisiksi.
Uusi valtuustokausi alkaa kesäkuussa 2021. Valtuustokauden alussa on tarkoitus uudistaa kaupunkistrategia. Valmistelu voidaan käynnistää jo keväällä. Tällä hetkellä valmistelu keskittyy talouden tasapainottamistoimenpiteisiin ja palveluverkon uudistamiseen koronaepidemian hoidon rinnalla. Kaupungilla on monipuolinen tonttireservi jo tällä hetkellä luovutusvalmiina. Lisäksi uusia vuokratalokohteita on suunnitteilla esim. Valkeakosken Asunnot Oy:n toimesta.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Kaikille avoimet kyselytunnit
Kai Muukkonen ja 5 muuta 18.3.2019
”Avoimuus on yksi kaupunkimme arvoista. Käytännössä sitä toteutetaan kohtuullisesti, mutta parantamisen varaakin on.
Monia kuntalaisia kiinnostaa kotikaupunkimme kehittäminen ja tehdyt päätökset. Tietoa näistä toki saa pienellä vaivannäöllä, mutta suora
keskusteluyhteys on aina parempi.
Yksi tapa lisätä avoimuutta ja tarjota kuntalaisille suora keskusteluyhteys kaupungin johdon ja päätöksentekijöiden kanssa olisi avointen kyselytuntien järjestäminen. Tällä voitaisiin lisätä rakentavaa osallisuuden kokemusta kaikille asukkaille.
Kyselytunteja voitaisiin järjestää aluksi kokeiluluontoisesti muutaman kerran vuodessa kaupungintalolla, Valkeakoski-opistolla tai vaikkapa
kauppakeskuksessa.
Valtuustoaloitteena esitämme, että kaupunki kokeilee avoimien kyselytuntien järjestämistä kaupungin johdolle ja päätöksentekijöille.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.6.2020
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että kunnan asukkailla, palvelujen käyttäjillä, kunnassa toimivilla järjestöillä ja muilla yhteisöillä on oikeus tietää, miten kunnan asioita hoidetaan ja miten niihin voi vaikuttaa. Tiedottamalla luodaan edellytyksiä vaikuttaa kunnan toimintaan sekä tuetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kunnan tiedottamisvelvollisuus kattaa kaiken sen toiminnan, jossa kunta on mukana. Kuntalain tiedottamista koskevassa säännöksessä korostetaan erityisesti, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Olennaista on, että tiedot ovat helposti saatavissa esimerkiksi kunnan nettisivuilta ml. asioiden valmistelusta vastaavien yhteystiedot. Kuntalaki korostaa sähköisen tiedottamisen merkitystä nykypäivän tehokkaan tiedottamisen välineenä.
Kaupungin kotisivujen tehtävänä on palvella kuntalaisia yhtenä keskeisimmistä viestintävälineistä. Sieltä haetaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa kaupungin toiminnasta ja palveluista. Kotisivut on vastikään uusittu. Sivut ovat nyt entistä käyttäjäystävällisemmät, tiedon haku on helppoa ja sivut toimivat hyvin kaikilla laitteilla. Kuntalaisilla on kotisivujen kautta mahdollisuus palautteen antamiseen ja kysymysten esittämiseen. Asiointi on tehty mahdollisimman helpoksi, jotta kynnys yhteydenottoon on alhainen. Verkkoviestinnällään kaupunki edistää kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sekä valvoa kunnan toimintaa päätöksenteossa.
Kaupunki on esillä myös eri sosiaalisen median kanavissa, mm. Facebook, Instagram, Twitter ja Youtube. Kaupungin eri yksiköillä on käytössä lisäksi omia sosiaalisen median profiileja, pääasiassa Facebook-sivuja. Facebookin kautta on helppo ottaa yhteyttä. Yhteydenotot ohjataan oikealle taholle vastattavaksi.
Kysymyksiä mieltä askarruttavista asioista voi toimittaa myös suoraan viranhaltijoille sähköpostitse tai soittamalla. Viranhaltijoiden, työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden yhteystiedot löytyvät helposti kaupungin verkkosivuilta.
Kanavia ja väyliä tiedonsaantiin ja yhteydenottoon on siis monia. Aktiivinen, eri kanavia hyödyntävä, ymmärrettävä ja oikeaan aikaan tapahtuva viestintä synnyttää entistä enemmän edellytyksiä osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Sähköiset välineet yhdessä paikallisten tiedotusvälineiden kanssa mahdollistavat suurten massojen saavuttamisen nopeasti ja tehokkaasti. Tieto on ajasta ja paikasta riippumatonta. Maassamme vallitsevan koronavirusepidemian aikana massatiedottamisen merkitys on erityisen korostunutta. Tieto pitää saada leviämään nopeasti, kattavasti ja laajalle joukolle.
Sähköiset välineet ovat kuitenkin vain yksi keino kuntalaisten mahdollisuuteen osallistua ja vaikuttaa. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan, mutta kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja
selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa
valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin
järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun
suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa
tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
Suora osallistuminen on saanut 2000-luvulla myös uusia kuntalaisia voimaannuttavia muotoja, joita ovat:
yhteisösuunnittelu
visiointi
fokusryhmätyöskentely
asiakasraadit
kuntalaisfoorumeihin osallistuminen.
Yhteydenpito kaupungin asukkaiden ja yhteisöjen sekä päättäjien välillä on aktiivista. Yhteyttä päättäjiin ja virkakuntaan otetaan sähköisesti ja puhelimitse. Myös henkilökohtainen käynti on mahdollista. Toimiva monikanavainen viestintä, erilaiset keskustelutilaisuudet ja palvelujen käyttäjien ottaminen mukaan palvelujen suunnitteluun ovat osa kaupungin avointa vuorovaikutusta.
Kaupunki järjestää erilaisia teemallisia asukas- ja yhdistystilaisuuksia kuntalaisten näkemysten, aloitteiden ja kysymysten vastaanottamiseksi kuin myös kaupungin näkemysten ja suunnitelmien esittelemiseksi kuntalaisille. Teemallisissa tilaisuuksissa saavutetaan nimenomaan oikea kohderyhmä. Tutkimusten mukaan valtaosa kuntalaisista on passiivisia kunnan asioiden seuraajia, jotkaaktivoituvat lähinnä itseään tai lähipiiriään koskevista asioista.
Kaupunki järjestää kattavasti erilaisia teemallisia tilaisuuksia eri sektoreilla, kuten kaavojen yleisötilaisuudet, hajajätevesitilaisuudet, rakennusvalvonnan ja elinkeinopalvelujen aurinkoenergiatilaisuus, vanhuspalveluiden vuosittainen infotilaisuus ikäihmisille tarjolla olevista palveluista, Lähitorilla asiantuntijoita, asiakasohjaajia ja viranhaltijoita puhumassa eri aiheista ikäihmisten neuvonnan merkeissä, terveyspalvelut esittelevät palveluitaan vuosittain esim. torilla ja kauppakeskuksissa, terveyskeskus järjestää avoimia luentotilaisuuksia mm. diabeteksesta ja sepelvaltimotaudista, TAYS Valkeakosken kanssa yhteistyössä asiakasraati, jonka kanssa käydään läpi hoidon ja palvelun sujuvuutta sekä pyydetään mielipidettä muutostilanteissa, terveysneuvonta tiedotta ja viestii aktiivisesti Wilman kautta, nuorisopalvelut järjestävät tilaisuuksia ajankohtaisista akuuteista aiheista elinkeinopalvelut järjestävät yrityksille kohdennettuja teemallisia tilaisuuksia sekä matkailutoimijoille säännölliset kuukausikokoontumiset tiedonvaihtoon. kaupungin palvelujen käyttäjiä osallistetaan palveluiden suunnitteluun esim. vanhus- ja vammaisneuvoston sekä nuorisovaltuuston kautta.
Mm. päiväkodit, koulut ja sosiaali- ja terveystoimi järjestävät asiakaskyselyjä palvelujensa kehittämiseksi, kaupunkikuvan kehittämisessä asukkailla on ollut mahdollisuus vaikuttaa esim. eteläisen keskustan osalta.
Kaupungin edustajat vierailevat myös kutsusta eri foorumeilla kertomassa kaupungin ajankohtaisista asioista, kuten kaupungin ajankohtaisten asioiden esittely eläkeläis- ja asukasyhdistyksille, urheiluseuroille ja muille yhteisöille, paneelikeskusteluihin osallistuminen merkittävien asioiden osalta, mm. ilmasto-ohjelma, kaupunkistrategia ja kuntavaalit, sekä terveyspalvelut että vanhuspalvelut vierailevat säännöllisesti yhdistysten ja järjestöjen kokouksissa ja tilaisuuksissa kertomassa pyydetystä aiheesta tai yleisesti palveluista, terveysneuvonta osallistuu koulujen vanhempainiltoihin, sosiaalityön edustajat vierailevat vammaisten henkilöiden foorumeilla, vanhempainilloissa, nuorisovaltuuston paneeleissa, päihdepaneeleissa, lastensuojelun systeemisestä mallinnuksesta järjestetyssä tilaisuudessa, nuorisotyöntekijät vierailevat aina kutsuttaessa eri foorumeilla ja säännöllisesti koulujen vanhempainilloissa sekä nykyään myös yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä, nuorisopalvelut järjestävät kerran vuodessa MOVER – monialaisen yhteistyöverkoston, jossa kootaan nuorille palveluja tuottavilta yhteisöiltä ja asiantuntijoilta tilannetietoa koskilaisten nuorten hyvinvoinnista, nuorisopalvelut käyvät keskustelua nuorten kanssa päivittäin useilla digitaalisilla some-alustoilla, elinkeinopalvelut käyvät puhumassa mm. kouluissa, oppilaitoksissa, paikallisissa yhdistyksissä.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Terveyskeskusmaksujen poistaminen
Kai Muukkonen ja 5 muuta 18.2.2019
”Eduskunnassa, siis valtakunnan päätöksenteon ykköspaikalla oli jokin aikaa sitten käsittelyssä terveyspalvelujen asiakasmaksujen uudistus. Tämä uudistus toteutuessaan olisi tarkoittanut sitä, että esim. kerran kuukaudessa lääkärin palveluita tarvitsevalle olisi pahimmillaan tullut 600-700 euron vuosittaiset lääkärin vastaanottokustannukset. Tämä olisi monelle pienituloiselle ollut taloudellinen katastrofi, ja olisi osaltaan kasvattanut entisestään kansan terveys-ja hyvinvointieroja.
Maksupalvelulain uudistus ei siis tällä erää toteutunut, mutta kunhan maltamme odottaa soteuudistusta, jossa asiakasmaksut tulevatkin olemaan, jos nyt ei ihan Amerikan malliin, niin jotain aivan toista luokkaa, kun tänä päivänä, johtuen maakuntien palveluiden järjestämisen rahoitusvajeesta, jossa haamuhoitajia ja -palveluita tulee pyörimään muissakin palveluissa, kun vanhuspalveluissa.
Haamuhoitajissa on yksi hyväkin puoli, ja se on se, että niitä käytettäessä ei synny rekrytointiongelmia. Raha ratkaisee, ja silloin saa väistyä kaiken maailman dosenttien laatuvaatimukset.
Me allekirjoittaneet valtuutetut emme tätä kehitystä hyväksy, ja esitämmekin terveyskeskusmaksujen poistamista lääkärien ja sairaanhoitajien käyntimaksujen osalta 1.1.2020 alkaen.”
Käsitelty kaupunginvaltuussa 17.6.2019
Aloitteeseen annetussa vastauksessa selostettiin ensin lainsäädäntöä ja nykykäytäntöä Valkeakoskella. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisesti asiakkaalta perittävä maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos asiakkaan
elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökulmat huomioon ottaen siihen on syytä. Asiakas voi saada sosiaali- ja
terveyspalveluiden maksuihin myös toimeentulotukea. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimeentulotuen myöntämiseen nähden.
Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuille on säädetty vuotuinen maksukatto. Jos vuotuiset maksut ylittävät 683 euroa kalenterivuodessa, on avopalvelujen käyttö tämän jälkeen asianomaisen kalenterivuoden aikana maksutonta ja laitoshoidosta perittävät maksut ovat huomattavasti alennettuja.
Terveydenhuollon asiakasmaksuista kertyi tuloja vuonna 2018 runsaat 1,5 miljoonaa euroa, joista noin 240 000 euroa kertyy terveyskeskusmaksuista,
noin 570 000 euroa suun terveydenhuollon maksuista ja 658 000 euroa laitoshoidon maksuista sekä noin 70 000 euroa muista terveydenhuollon
maksuista (mm. lääkärintodistuksista ja fysioterapiamaksuista). Todelliset perusterveydenhuollon kustannukset ovat huomattavasti
asiakasmaksuja suuremmat. Suurin osa terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksista katetaan verovaroilla. Valkeakoskella perusterveydenhuollon
asiakkailta perittävillä maksuilla rahoitettiin noin 8 prosenttia perusterveydenhuollon palveluista vuonna 2018. Terveyskeskusmaksujen
poistamisen kustannusvaikutus olisi merkittävä eikä terveyskeskusmaksusta luopuminen ole perustelua ottaen huomioon edellä mainitut mahdollisuudet, joilla erityisesti paljon terveyspalveluja käyttävien maksurasituksen kohoamista kohtuuttoman korkeaksi voidaan estää.
Vastaus ei tyydyttänyt vaan esitimme, että Valkeakoski poistaa terveyskeskusmaksut lääkärien ja sairaanhoitajien
osalta 1.1.2020 alkaen..
Puheenjohtaja totesi, että hallintosäännön 23 §:n mukaan asia kuuluu lautakunnan erityiseen ratkaisuvaltaan, joten asiaa ei voida ottaa hallintosäännön vastaisena ja valtuuston toimivaltaan kuulumattomana valtuuston käsiteltäväksi.
Ilmastotalkoot, ilmaston suojelun näkökulmat huomioon kaikessa toiminnassa
Kai Muukkonen ja 5 muuta 10.12.2018
”Maailmaa hätkäytettiin 8.lokakuuta. YK:n alainen kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC kertoi, että lähivuosina tarvitaan ripeitä ja radikaaleja toimenpiteitä, että maapallomme saataisiin pelastettua ja ilmaston lämpeneminen rajoitettua 1,5 asteeseen.
Maailma ei siis pelastu höpinällä, vaan konkreettisilla toimenpiteillä. Näiden ilmastotalkoisiin täytyy mukaan ottaa myös se kansanosa, jolla ei ole varaa huristella hybridi- tai sähköauton kaltaisilla kulkupeleillä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaikessa Valkeakosken kaupungin päätöksenteossa ja strategisissa linjauksissa otetaan huomioon ilmastonsuojelun näkökulma, koski se sitten mm. öljylämmityksestä luopumista tai joukkoliikennettä pari esimerkkiä mainitaksemme.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.6.2020
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että Valkeakosken kaupunkistrategian toiminta-ajatukseen on kirjattu ”Valkeakosken kaupunki edistää asukkaidensa ja yritystensä hyvinvointia ja menestystä kestävällä tavalla. ” Yhtenä strategisen päämääränä on ”Palveluja uudistetaan ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja.” Ympäristökysymykset ja ekologisuus on otettu huomioon kaupunkistrategian laadinnassa. Kaupunki ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan niin ilmastonsuojelun kuin kestävän kehityksenkin näkökulmat.
Valkeakosken kaupunki on liittynyt Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen 2017 – 2025. Sopimuksella pyritään energiatehokkuuden parantamiseen ja uudistuvan energian mahdollisen käytön edistämiseen. Suhteellinen energiansäästötavoite 2017 – 2025 on vähintään 7,5 % vuoden 2016 tasosta. Välitavoitteena on 4 % vuonna 2020. Kaupunki on velvollinen vuosittain raportoimaan tehdyistä energiansäästötoimenpiteistä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Näitä energian-säästötoimia ovat esim. energiatehokkaammat ratkaisut rakentamisessa sekä vanhojen rakennusten rakenteiden tai järjestelmien muutokset energiataloudellisimmiksi. Tätä kautta muiden muassa kunnan kiinteistöjen lämmitysmuodot ym. energiatehokkuuteen vaikuttavat seikat tulevat tarkastelun alle.
Maakunnan tasolla Pirkanmaan liitto on hyväksynyt v. 2017 Pirkanmaan ympäristöohjelman. Ympäristöohjelma luo perustaa tulevan maakuntaorganisaation ympäristöpolitiikalle. Ohjelmatyön tavoitteena oli löytää pirkanmaalaisista lähtökohdista tavoitteita ja keinoja, joilla vastataan globaaleihin ja kansallisiin ympäristötavoitteisiin. Hiilettömyys, parempi elinympäristö sekä tuotteiden, palveluiden sekä ravinteiden kierto nostettiin ohjelmatyön käynnistymisvaiheessa tärkeiksi näkökohdiksi. Ohjelman toteutumisessa tärkeänä nähdään myös rahoituksen ohjaaminen tavoitteita palvelevasti. Ympäristöohjelma kannustaa hyödyntämään Pirkanmaan vahvuuksia taloudellisesti ja tekemään ympäristöystävällisyydestä kannattavaa bisnestä. Ohjelma palvelee joustavasti koko Pirkanmaan aluetta ja sen toimijoita. Se on maakunnan yhteinen tahdonilmaus, jota pyritään noudattamaan.
Yhdeksi neljästä kehittämiskokonaisuudesta on Pirkanmaan ympäristöohjelmassa asetettu: ” Yhdyskuntarakenteen kehittäminen luo mahdollisuuksia ympäristöystävällisille ja vähähiilisille energiamuodoille. Alueita suunnitellaan energiatehokkaiksi ja hiilineutraaleiksi. Suunnitelmissa otetaan huomioon keskitetyt ja hajautetut energiaratkaisut. Työpaikka sekä arjen ja vapaa-ajan palvelut ovat lähellä ja matkustustarve on vähentynyt. Kävely ja pyöräily on sujuvaa, turvallista ja houkuttelevaa. Kaupunkeja tiivistetään olemassa olevia rakenteita täydentäen ja jatkaen. Uusien rakennuksien energiatehokkuutta parannetaan vuoteen 2040 mennessä merkittävästi.
Tavoitteen toimenpiteet:
-Edistetään maakunnan ja kuntien hiilineutraaliutta Lisätään maakunnassa tietoisuutta hiilineutraaliudesta ja sitoudutaan hiilineutraalin maakunnan tavoitteluun. Kannustetaan kuntia liittymään Hinku-verkostoon. Seurataan maakunnan ja Hinku-kuntien päästökehitystä.
-Jalankulku ja pyöräily nostetaan liikenneväylien kehittämisessä etusijalle etenkin kaupunkiseuduilla Jalankulkua ja pyöräilyä suositaan liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Kevyen liikenteen väylistä tehdään suoria, turvallisia sekä miellyttäviä ja niitä kehitetään verkostona. Niiden kunnosta huolehditaan ja jalankulku sekä pyöräily erotetaan tarvittaessa toisistaan.
– Vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöä ja kehittämistä edistetään kaavoituksella Uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja näitä hyödyntävien laitosten toimintaa edistetään eri kaavatasoilla. Kaava-alueiden sekä rakennusten sijoittelussa ja suunnittelussa huomioidaan uusiutuvien energiamuotojen luontainen potentiaali esimerkiksi geo-, vesi- ja aurinkoenergian osalta. Riittävin aluevarauksin ja mahdollistavin kaavamääräyksin tuetaan myös innovaatioiden ja tilaa vaativien, kuten aurinkoenergiaan ja polttokennoihin liittyvien kokeilujen toteutusta.
-Pysäköintiratkaisuilla lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta uusilla asuinalueilla tai täydennysrakennettavilla alueilla erityisesti Tampereen seudulla tehdään kokeiluja, joissa pysäköinti on keskitettyä ja joukkoliikennepysäkit ovat lähempänä asuntoja kuin pysäköintipaikat.
-Suunnitellaan uudet energiaverkot älykkäiksi ja kaukolämpöverkot matalalämpöisiksi. Uudet lämpö- ja sähköverkot ovat älykkäitä ja kaksisuuntaisia, jolloin mahdollistetaan myös kuluttajien osallistuminen energiajärjestelmään. Asiakkailta ja toimittajilta kerättyä tietoa hyödynnetään. Alueita kehitetään omavaraisemmiksi ja energiansiirtoverkot huomioidaan jo suunnittelussa.
Ilmastotavoitteet on otettu huomioon myös kaupungin strategisessa kehityskuvassa, jossa painotetaan joukkoliikennekäytäviä pyöräilyyhteyksineen, täydentyvää laadukasta keskustaa hyvinvointihankkeineen sekä paikallisen virkistys- ja matkailupalveluverkon kohenemista Pikku-Vanajan reitteineen.
Valkeakosken kaupunki on liittynyt Kohti hiilineutraalia kuntaa- hankkeeseen, HINKU-hankkeeseen ja lisäksi Etelä-Pirkanmaan kunnat laativat yhteisen seudullisen ilmasto-ohjelman. Tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen tulevaisuudessa, ilmaston lämpenemisen hillitseminen, olemassa olevien energia- ja kestävän kehitystoiminen kokoaminen yhteen ja uusien toimenpiteiden kustannussäästöt. Hinku-kunta sitoutuu tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonepäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Hinku kunnaksi on tällä hetkellä liittynyt 52 kuntaa, joista 11 on Pirkanmaalta.
Ilmastotyötä vauhdittamaan on Pirkanmaalla käynnissä hanke, jonka tavoitteena on hiilineutraali maakunta. Etelä-Pirkanmaalla katsotaan, että on tärkeää olla mukana ilmastotyössä ja maakunnallisessa kehityksessä. Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hanke on vuonna 2008 alkanut Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke, jossa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Ideana on, että kunnat toimisivat ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöinä ja loisivat samalla liiketoimintamahdollisuuksia energia- ja ympäristöalan yrityksille.
Jokainen yksittäinen päätöksentekijä, viranhaltija, työntekijä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, että kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon ilmastonsuojelun näkökulmat riittävässä laajuudessa ja asianmukaisesti osana ennakkovaikutusten arviointia.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Viimeisen tahdon kunnioittaminen
Kai Muukkonen ja 5 muuta 10.12.2018
”Valkeakoskella on monia erilaisia historiallisia ulottuvuuksia. 1900-luvun alkupuolella lähdettiin tappelemaan keskenämme, ja siitä reilut parikymmentä vuotta eteenpäin meidät pakotettiin tappelemaan isoa karhua vastaan.
Onneksi näiden dramaattisten ja suurta surua, ja traumaattisiakin oireita aiheuttaneiden tapahtumien jälkeen Suomen kansa, ja valkeakoskelaiset siinä mukana, keskittyivät rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa jokaiselle yhteiskunnan yksilölle pyritään antamaan yhteneväiset menestyksen edellytykset.
Valkeakoski sijaitsee kahden suuren vesistön yhtymäkohdassa. Nämä vesistöt ovat olleet monelle kaupunkilaiselle elämäntaipaleen aikana hyvin merkityksellisiä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki ja Sääksmäen Seurakunta yhdessä etsivät vesistön äärestä vainajien tuhkansirottelupaikan, jossa vainajan tahdonmukainen tuhkien sirottelu esteettömästi voisi tulevaisuudessa olla mahdollista.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 17.6.2019
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että hautaustoimilaissa säädetään ihmisen ruumiin hautaamisesta ja tuhkaamisesta
sekä tuhkan käsittelystä. Laissa on säädetty krematorion ylläpitäjän velvoitteista tuhkan luovuttamisessa, tuhkan hautaamisesta tai muulla tavoin sijoittamisesta sekä tuhkauksen ja tuhkan sijoituksen rekisteröinnistä.
Vainajan tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan. Ennen tuhkan luovuttamista on tuhkauurnansaajan ilmoitettava kirjallisesti krematorion ylläpitäjälle, minne tuhka tullaan sijoittamaan. Jolleivat hautaamisjärjestelyistä vastaavat henkilöt vuoden kuluttua tuhkaamisesta (krematorion kehotuksesta huolimatta) huolehdi tuhkasta, sijoitetaan tuhka vainajan kuolinpesän kustannuksella sille hautausmaalle, johon vainajalle on oikeus tulla haudatuksi.
Tuhkan sijoittamiseen (hautaamiseen tai sirotteluun maa- tai vesialueelle) on oltava aina alueen omistajan tai haltijan suostumus. Suostumus on hyvä hankkia kirjallisena epäselvyyksien välttämiseksi. Jos vainajan tuhka halutaan sijoittaa maa-alueelle sekä asettaa paikalle muistomerkki tai muita näkyviä merkkejä, tulee aluehallintovirastolta hakea lupa yksityisen haudan perustamisesta.
Vainajan tuhkan hautaamiseen ei tarvita aluehallintoviraston lupaa, jos yksityistä hautapaikkaa ei muodosteta. Yksityinen hautapaikka
ei muodostu, jos vainajan tuhka sijoitetaan maahan siten, ettei paikalle tule hautamuistomerkkiä tai muuta näkyvää merkkiä haudasta.
Aloite lähettiin lausunnolle Sääksmäen seurakuntaan ja kirkkoneuvosto on 14.2.2019 § 32 todennut, että Valkeakosken kaupunki voi itsenäisesti perustaa tuhkan sirottelupaikan, koska kysymyksessä ei ole hautaustoimilaissa tarkoitettu seurakunnan velvoitteisiin kuuluva hautausmaa.
Niistä vesialuista, joissa omistusosuus kaupungilla on kohtuullisen suuri, voisi aloitteessa esitettyyn tarkoitukseen soveltua Voipaalan vesialue voisi olla kelvollinen.
Osakkaita vesialueella on paljon, jolloin päätös on syytä tehdä osakaskunnan toimesta.
Toisena vaihtoehtona voisi olla Jutikkalan vesialue, jossa omistusosuus kaupungilla on niin ikään suuri. Osakaskunta on järjestäytymätön, mutta on kaupungin lisäksi vain kaksi muuta kiinteistöä omistajana.
Valkeakosken kaupunki lähtee tarkemmin selvittämään mahdollista tuhkan sirottelupaikkaa kaupungin omistusosuudella olevista soveltuvista vesialueista niin, että esteetön kulku paikalle huomioidaan. Asia valmistellaan päätöksentekoon omana erillisenä asianaan
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Hanke nuorten liikunnan edistämiseksi.
Kai Muukkonen ja 5 muuta 17.9.2018
”Huhtikuussa julkaistun UKK-instituutin teettämän raportin mukaan nuorten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle kolme miljardia euroa vuodessa. Siinä maan hallituksen kyhäämät työntekijöiden työehtojen heikentämiseen tähtäävät pakkolait ja kikypakotteet kalpenevat kustannusten ja säästöjen osalta.
Nuorten liikkumattomuudella nähdään olevan myös vahva yhteys syrjäytymiseen. UKK-instituutin raportin mukaan aikuisiän työttömyys on
todennäköisempää niillä, jotka ovat liikkuneet vähemmän nuorena. Liikuntaa harrastavan nuoren nähdään saavan todennäköisemmin koulutuspaikan ja työllistyvän todennäköisemmin aikuisiällä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa kaikille yläkoululaisille suunnitellaan uusi, valtakunnallinen Harrastuspassi.
Tavoitteena on, että ensi vuonna nuori voisi ladata mobiilisovelluksena toimivan Harrastuspassin omaan älypuhelimeensa.
Harrastuspassiin voivat kunnat, yritykset, säätiöt, sosiaalitoimi ja yhdistykset ladata nuorille maksuttomia harrastusten kokeilukertoja ja esim. pääsylippuja.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki ottaa käyttöön Harrastuspassin heti, kun se on teknisesti mahdollista ja markkinoi kyseistä passia aktiivisesti tulevaisuudessa.”
Valtuustoaloite päätettiin lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Vanhusasiamies Valkeakoskelle
Harri Asikainen ja 5 muuta 17.9.2018
”Valkeakoskella ikäihmisten määrä ja heidän ikänsä nousee jatkuvasti. Samalla myös vaikeudet selviytyä arjessa kasvavat. Monet heistä haluavat asua omassa kodissaan, mutta siihen tarvitaan tukitoimia. Erilaiset tukitoimet ovat tarpeen myös laitoksissa asuville.
Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneitä on kuultava niissä asioissa, jotka koskevat heitä. Tätä varten on perustettu kuntiin vanhusneuvostoja. Vaikka vanhusneuvostoilla on tärkeä rooli vaikuttaa erilaisten hankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa mm. lausuntoja antamalla, niillä ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäisten ikäihmisten palveluissa ilmenevien ongelmien selvittämiseen. Erityistä huolta kannamme kotona asuvista huonokuntoisista ikäihmisistä.
Monissa kunnissa toimii vanhusasiamies, Tampereelle jopa kaksi. Myös Valkeakoskella tarvittaisiin vanhusasiamies täydentämään vanhusneuvoston toimintaa.
Vanhusasiamiehen tehtäviä olisi mm:
– valvoa vanhustenhoidon saatavuutta ja laatua, tuoda ongelmat esille ja raportoida niistä.
– turvata ikäihmisten oikeuksien, palveluiden sekä yhdenvertaisen kohtelun toteutumista.
– ottaa vastaan palautetta ikäihmisiltä, sovitella ja järjestää neuvotteluja heidän, heidän omaistensa ja palveluntuottajien kanssa ratkaisun löytämiseksi ongelmatilanteissa.
– selvittää ikäihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja perusoikeuksien toteutumista sekä esittää kehittämismahdollisuuksia.
Vanhusasiamiehellä on läsnäolo- ja puheoikeus vanhusneuvoston kokouksissa, ja tarvittaessa vanhusneuvosto voi antaa vanhusasiamiehelle selvitettäväksi yksittäisiä kuntalaisia koskevia asioita. Lisäksi vanhusasiamies käy yhdistysten ja järjestöjen tilaisuuksissa kertomassa ikäihmisten oikeuksista.
Valtuustoaloitteena esitämme, että selvitetään mahdollisuudet perustaa vanhusasiamiehen vakanssi tai liittämällä vanhusasiamiehen tehtävät johonkin jo olemassa olevaan vakanssiin.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 10.12.2018
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 12.11.2018 perustaa neljä asiakasohjaajan virkaa sijoituspaikka vanhuspalvelut. Asiakasohjaaja on palveluja tarvitsevan ikäihmisen asioiden hoitaja (=asiakkaan ääni). Asiakasohjaaja integroi asiakkaan tarvitsemat palvelut kokonaisuudeksi, asiakkaalla on yksi taho kehen voi olla yhteyksissä.
Valkeakoskella asiakasohjaus aloitti palvelutuotannosta irrotettuna ns. järjestäjän (= tällä hetkellä kunta ja tulevaisuudessa maakunta) toimintona
lokakuussa 2017 osana Ikäneuvo-hanketta.
Asiakasohjaajien vakanssit on muutettu 1.1.2019 alkaen viroiksi, jolloin asiakasohjaajalla on toimivalta myöntää asiakkaalle hänen tarvitsemansa julkiset palvelut viranomaispäätöksenä.
Käytännössä asiakasohjaaja jakaa asiakkaille palveluja myöntäessään sitä määrärahaa, jonka kunta on talousarviossa osoittanut palveluihin. Palvelut
myönnetään yhteisesti sovittujen myöntämisperusteiden pohjalta, jolloin turvataan kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu ja palvelujen oikea-aikaisuus.
Asiakasohjaajan tehtävä on tuoda esille mahdollisia uusia palvelutarpeita tai jos olemassa olevien palvelujen laatu tai sisältö ei enää vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Asiakasohjaaja toteuttaa omalta osaltaan myönnettyjen palvelujen laadun seurantaa.
Asiakasohjaajan tehtävänkuva sisältää aloitteessa vanhusasiamiehen hoidettaviksi ajateltuja tehtäviä. Vanhusasiamiehen virka
maakunnallisena toimijana saattaisi olisi perusteltua.
Vanhusneuvoston näkemys oli, että vanhusasiamiehen vakanssin perustaminen ei ole kannatettavaa, koska Valkeakoskella asiakasohjaajat toteuttavat
aloitteessa mainittuja tehtäviä.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Sointulan opaskyltin uusiminen
Kai Muukkonen ja 5 muuta 21.5.2018
”Sointulassa ns. liikenneympyrän reunalla koivupuiden katveessa, on Sointulan asuntoalueen opastekyltti. Kyltillä alkaa olla jo kotiseutuhistoriallista arvoa, kertoohan se Sointulan asunto – ja ympäristötilanteesta 1.5.1978. Toivottavaa olisi, että opastekyltti kertoisi viestiä siitä, että asuntoalue ei ole mikään muinaismuistoalue vaan kehittyvä ja viihtyisä asuinympäristö.
Kyltissä kerrotaan mm. se, että alueella on puistotoimisto, ja sehän ei Sointulassa ole ollut enää 7 vuoteen, eikä muuten ole enää sielläkään, mihin se Sointulasta aikoinaan muutti.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Sointulan alueen opastekyltti uusitaan niin, että siinä huomioidaan tulevat Sointulan kaava – ja muut alueen rakennuskantaan vaikuttavat lähivuosien muutokset.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 20.5.2019
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että Sointulan opastekartta on tiedoiltaan
pahasti vanhentunut ja että se on syytä purkaa pois. Koska mahdollisten tulevien
kaavamuutosten ja rakennushankkeiden lopputulosten ennakointi ei ole
mahdollista ja koska muillakaan asuinalueilla ei ole opaskarttoja, ei purettavan
opaskartan tilalle pystytetä uutta.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Puistogrillin toiminnan edellytykset
Kai Muukkonen ja 5 muuta 21.5.2018
” Sääksmäentien varressa oleva perinteinen Puistogrilli on ollut nykyisen omistajan hallussa vuodesta 2014. Toiminnan kehittyessä ja asiakasvirran kasvun myötä, suurena haasteena on toimimaton ja vaaratilanteita aiheuttava pysäköinti. Tähän asti kaupunki on suhtautunut kyseisen grillin paikoitusongelmaan välinpitämättömästi. Omistaja on keskustellut kaupungin edustajan kanssa erilaisista mahdollisuuksista ongelmien ratkomiseen, mutta edes asfalttia pihaan ei saa tehdä, vaikka asfaltti olisi tehty yrittäjän kustannuksella.
Puistogrillin ympärillä on puistoalue, jolle kaupunki ei ole keksinyt mitään järkevää käyttöä, jollei nurmikon leikkausta oteta huomioon.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki yhteistyössä Puistogrillin yrittäjän kanssa neuvottelee siitä, että kyseisen grillin asiakaspaikoitus saadaan tulevaisuudessa turvalliseksi ja toimivaksi, ja kohtuuttomia kustannuksia Puistogrillin pienyrittäjälle ei saa tulla, varsinkin, jos joudutaan tekemään kaava- tai muita muutostöitä.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 20.5.2019
Vastauksessa aloitteeseen kerrottiin, että kaupunki omistaa maan, Valkeakosken seudun invalidit ry on vuokrannut kaupungilta
maa-alan, joka kattaa rakennuksen ja terassin sekä pysäköinti- ja ajoliikenteen alueen.
Maanvuokrasopimus on voimassa 31.12.2020 asti. Valkeakosken seudun invalidit ry omistaa kioskirakennuksen ja Puistogrilli on Valkeakosken seudun invalidit ry:llä vuokralaisena kioskirakennuksessa.
Alueelle on laadittu asemakaava vuonna 1988. Rakennus sijaitsee puistossa ja kaavassa ei ole osoitettu rakennusalaa tai –
oikeutta. Kioskirakennukselle on myönnetty rakennuslupa vuonna 1978; rakentaminen samalla paikalla olevan purettavan kioskin tilalle.
Asemakaava on tehty tämän jälkeen ja kaavassa ei ole osoitettu rakennusalaa/oikeutta kioskille.
Vuonna 1992 on myönnetty toimenpidelupa kioskirakennuksen myyntitilan muuttamiseksi grillitiloiksi ja myyntiluukun
muuttamiseksi oveksi.
Kioski ja sen päädyssä pysäköintikäytössä oleva alue ovat RKYaluetta (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu
kulttuuriympäristö). RKY-alueella tehtäviin asemakaava- tai puistosuunnitelmamuutosten osalta on kuultava
Museovirastoa/Pirkanmaan maakuntamuseota.
Pysäköintipaikkojen rakentaminen kioskin päätyyn ei tarvitse asemakaavamuutosta.
Uusi puistosuunnitelma laadittava, pidettävä nähtävänä ja hyväksyttävä Teknisessä lautakunnassa, jos puistoalueen
rakentamisen ja käytön periaatteet muuttuvat.
Puiston eteläpään pysäköintialueen kehittäminen on sinällään mahdollista.
Esim. noin kuuden auton pysäköintikammalle saadaan tila, jos kaadetaan sisäänajon oikealta puolelta koivut ja istutetaan uudet tilalle vähän edemmäksi. Tämän laajuinen muutostyö ei edellytä puistosuunnitelman hyväksymismenettelyä, koska puiston rakentamisen ja käytön periaatteet eivät muutu. Liittymä kadulle ei saa levitä. Pysäköintipaikan pienellä laajentamisella, jäsentelyllä ja liikennemerkeillä pystytään parantamaan pysäköinnin toimivuutta ja -turvallisuutta kohteessa.
Kyseinen puisto toimii lähialueen puistona eikä puiston käyttö itsessään vaadi pysäköintialuetta. Jos pysäköintialuetta kehitetään vuokralaisen tarpeisiin, pitää vuokra-alue määrittää vastaamaan toiminnan tarpeita ja vuokra-ajan olla
pidempi. Vuokralaisen on mahdollista tehdä vuokra-alueellaan edellä kuvatut vähäiset muutostyöt, kun on niiden osalta etukäteen yhteydessä yhdyskuntatekniikan päällikköön. Puiden kaatamiselle on haettava tarvittavat luvat vaikka uusia istutettaisiin tilalle.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Lastensuojelun resurssointi
Veera Kiretti ja 6 muuta 21.5.2018
”Lasten oikeuksien päivänä vuonna 2017 yli tuhat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa allekirjoittivat vetoomuksen lasten oikeudesta suojeluun ja lastensuojelun resurssien korjaamisesta. Vetoomuksessa ammattilaiset vetoavat päättäjiin asiakasmäärien kohtuullistamiseksi. ”Pidämme tärkeänä, että kuntien johto ja poliittiset päättäjät niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla ottavat nyt vastuun lastensuojelun työolojen ja asiakasmäärien kohtuullistamisesta.”
Valkeakoskella on tällä hetkellä jopa yli 60 lasta yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Lastensuojeluilmoituksia on tehty viimeisen kahden viikon aikana 33 kappaletta, palvelutarpeen arviossa on todettu monen lapsen tarvitsevan lastensuojelua, mutta yksinkertaisesti ei ole työntekijää, joka voisi aloittaa työskentelyn lasten kanssa.
Lapsiasiavaltuutetun lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriölle todetaan, että asiakasmäärät olisi hyvä rajoittaa lyhyellä aikavälillä 20-30 asiakkaaseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Huostaanoton syyt ja taustat (HuosTa) –tutkimuksen mukaan vaativa lastensuojelutyö edellyttää sitä, että yksi sosiaalityöntekijä voi laadukkaasti hoitaa korkeintaan 15 lapsen asiaa vuodessa. Suomessa valvonnan lähtökohtana on, että sosiaalityöntekijät pystyvät tekemään lastensuojelutyötä hyvin, jos asiakkaita on 30-40 yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Suuret asiakasmäärät heikentävät työn laatua, kuormittavat sosiaalityöntekijöitä ja vaikeuttavat sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia riittävästi tavata asiakkaitaan.
Yllä olevan johdosta me allekirjoittaneet edellytämme, että Valkeakosken kaupunki rajoittaa lastensuojelun sosiaalityön maksimi asiakasmäärän 30 lapseen työntekijää kohden. Tämä tarkoittaisi 2-3 työntekijän palkkaamista lastensuojeluun. Rekrytoinnin helpottamiseksi lastensuojelun työntekijöiden palkat tulee tarkistaa kilpailukykyisiksi.
Kalleinta lastensuojelua on sijoittaa lapsi kotinsa ulkopuolelle. Tällä resursoinnilla on varmasti kustannustehokkaita vaikutuksia, kun työntekijät pääsevät oikeasti työskentelemään lasten kanssa mahdollisimman pian huolen lapsesta tultua esiin.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 15.4.2019
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että 31.12.2018 tilanteen mukaan lastensuojelun avohuollossa on 176 lasta ja sijaishuollossa 51 lasta. Tämän lisäksi kiireellisesti sijoitettuna on 10 lasta (luku sisältää myös hallinto-oikeuden päätöstä odottavat tilanteet). Lastensuojeluilmoituksia ja alaikäisiä koskevia sosiaalihuoltolain mukaisia ilmoituksia tehtiin
vuonna 2018 yhteensä 864 kappaletta.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä on vuoden 2019 alussa yhteensä 5. Talousarviossa 2019 perustettiin 2 vakituista sosiaalityöntekijän virkaa lastensuojeluun, joista toinen täytettiin vakinaistamalla aikaisempi määräaikainen vakanssi.
Palkkatasossa noudatetaan lähikuntien vastaavien virkojen palkkatasoa, palkkatasoakin tärkeämmäksi tekijäksi rekrytoinnissa on osoittautunut työntekijöiden mahdollisuus kehittää työtänsä, hyvä työilmapiiri, kohtuulliset asiakasmäärät
ja toimiva johtajuus. Valkeakoskella ei ole ollut irtisanoutumisia kesän 2017 jälkeen ja kaikki sosiaalityöntekijöiden vakanssit on saatu täytettyä pätevillä työntekijöillä.
Edellä mainitut luvut tarkoittavat keskiarvollisesti noin 47 lasta / työntekijä.
Lastensuojelun työntekijöiden asiakasmäärille ei ole lakiin kirjoitettua mitoitusta, mikä on aiheuttanut se, että joissakin kunnissa on jopa 80 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Valvovan viranomaisen (AVI) arvioinneissa on käytetty
lähtökohtana sosiaali- ja terveysministeriön suositusta, joka on 30 – 40 lasta / sosiaalityöntekijä.
Jotta aloitteen mukaiseen asiakasmäärään (30 asiakasta) päästäisiin tämänhetkisellä asiakasmäärällä, pitäisi Valkeakosken kaupungin lastensuojelussa olla yhteensä 8 sosiaalityöntekijää; alle 40 asiakkaan määrään päästäisiin 6 sosiaalityöntekijällä.
Asiakasmäärät vaihtelevat ja yksittäiset asiakkaat vaativat toisistaan poikkeavaa työmäärää. Lisäksi on huomioitava, että sosiaalityötä työllistävät myös virka-aikainen päivystys, lastensuojeluilmoitusten ja shl:n mukaisten ilmoitusten
kasvanut määrä ja tätä kautta palvelutarpeen arvioiden lisääntyminen, joka on lain mukaan tehtävä kolmessa kuukaudessa. Lain vaatimus on ehdoton ja viivästyksistä seuraa huomautus tai uhkasakko. Viimeksi mainittuun tarpeeseen saataisiin apua myös helpommin ja nopeammin rekrytoitavissa olevien sosiaaliohjaajien avulla. Huolestuttavaa on se, että palvelutarpeen arvioinnista on siirtymässä lastensuojeluun uusia lapsia ja piilossa olevaa lastensuojelun tarvetta on edelleen, esimerkiksi varhaiskasvatuksesta on tullut näitä ilmoituksia aikaisempaa enemmän. Lastensuojeluun on tullut asiakasperheitä, joiden tilanne on jopa huostaanoton kriteerit täyttävä, mutta joista ei ole ollut mitään ennakoivaa tietoa.
Jotta lastensuojelun työmäärää voidaan pidemmälläkin aikavälillä hallita, sosiaalipalveluiden tulosyksikkö ehdottaa, että talousarvion valmistelun yhteydessä toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
– Perustetaan yksi sosiaalityöntekijän vakanssi lastensuojeluun. Mikäli halutaan välttää välittömänä toimenpiteenä kalliin ostopalvelusosiaalityön hankinta, vakanssi tulisi täyttää määräaikaisena jo vuonna 2019. Palkkauksessa voidaan noudattaa nykyistä linjaa.
– Suunnitellaan yksikön vakanssirakenne uudelleen siten, että sosiaaliohjaajien määrää lisätään perhetyössä. Tätä kautta voitaisiin vastata palvelutarpeen arvioiden ruuhkatilanteisiin ja antaa intensiivisempää tukea lastensuojelun
asiakasperheille.
– Selvitetään yhteistyössä Aluehallintoviraston kanssa mahdollisuudet avata kiireellisen sijoituksen yksikkö kunnan omana toimintana. Yksikköä voisi hyödyntää sekä oman paikkakunnan kiireellisiin sijoituksiin että myydä palvelua muille. Tätä kautta omien sijoitusten kustannuksia saataisiin alas ja oman organisaation toiminta vahvistuisi esim. perhekuntoutuksen näkökulmasta.
– Tällä hetkellä erittäin vaikeiden ja aikaa vievien lastensuojelun asiakastilanteiden ohjaus ja neuvonta perustuvat ainoastaan koko sosiaalipalvelujen tulosyksikön palvelupäällikön osittaiseen työpanokseen. Yhden sosiaalityöntekijöistä
tulisi toimia tiiminvetäjänä.
Tämän lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittää, että perustetaan kaksi määräaikaista
sosiaaliohjaajan vakanssia 1.4.2019 alkaen 31.12.2020 asti. Täten Valkeakosken kaupunki pystyy vastaamaan sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin kolmessa kuukaudessa.
Kaupunginhallitus edellytti, että uudet vakanssiesitykset tulee valmistella erillisenä asiana toimenkuvineen sekä
tehdä samassa yhteydessä tarvittavat käyttösuunnitelma- ja mahdolliset määrärahamuutokset.
Ennen uusien vakanssien täyttämistä tulee olla varmuus käyttöön otettavista tiloista ja niiden kalustamisesta määrärahoineen.
Sosiaalipalveluiden toiminnasta ja kulujen seurannasta tulee luoda pikaisesti seuranta- raportointijärjestelmä, joka huomioi reaaliaikaisesti tehtyjen päätösten toiminta- ja kuluvaikutukset aina kuluvan vuoden loppuun saakka.
Sosiaalipalveluiden toiminnasta ja kuluista on laadittava em. raportti kuukausittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle.
Lisäksi kaupunginhallitus kehotti sosiaali- ja terveyslautakuntaa sekä koulutus- ja hyvinvointilautakuntaa priorisoimaan resurssit siten, että strategiassa päätetty varhaisen puuttumisen malli saadaan luotua ja otettua toimintakäytännöksi.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Työttömyysturvan aktiivimalli, selvitys ja kartoitus
Harri Asikainen ja 5 muuta 19.3.2018
”Tämän vuoden alusta astui voimaan ns. työttömyysturvan aktiivimalli. Sen mukaan työttömien pitää täyttää erityinen aktiivisuusedellytys.
Se tarkoittaa, että työttömän pitää tehdä 65 päivän tarkastelujakson aikana vähintään 18 tuntia työehtosopimuksen mukaisesti palkattua työtä, ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 % yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta eli tänä vuonna 241 euroa tai oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa. Muuten hänen työttömyysturvaansa leikataan 4,65 prosentilla.
Malli voi työttömän kohdalla johtaa vaikeisiin, jopa kohtuuttomiin tilanteisiin. Jo entuudestaan pienen työttömyyskorvauksen leikkaaminen, vaikka vain vajaalla viidellä prosentilla, vaikeuttaa työttömän ja hänen perheensä toimeentuloa. Työtön ei myöskään voi itse päättää siitä paikkaako työnantaja hänet töihin tai onko viranomaisilla riittävästi voimavaroja tarjota työllisyystoimenpiteitä.
Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että
-Valkeakosken kaupunki selvittää, kuinka moni valkeakoskelainen työtön on joutunut ns. aktiivimallin piiriin ilman, että heillä on mahdollisuuksia työllistyä tai päästä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
-Selvityksen pohjalta kartoitetaan, kuinka paljon maksaisi näiden henkilöiden työllistäminen tai työllisyyspoliittisten toimenpiteiden piiriin ohjaaminen.
-Yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa järjestetään jokaiselle valkeakoskelaiselle työttömälle työllisyysmahdollisuuksia tai mahdollisuuksia osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin niin, etteivät he joudu aktiivimallin työttömyysturvaleikkurin piiriin.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 18.6.2018
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että maaliskuussa 2018 Valkeakoskella oli työttömiä työnhakijoita 867. Heistä työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 182 henkilöstä. Kelan kohdejoukko työttömyysturva-asiakkaista ajalla 1.1.–16.4.2018 oli Valkeakoskella 658
henkilöä. Tästä joukosta ehtoa ei ollut tai sen täytti 460 henkilöä. Palveluiden piirissä oli 393 ja työ- tai yritystoimintatuloa sai 77. Ehtoa ei siis täyttänyt Kelan asiakkaista 198. Noin 200 henkilöä oli siis ansiosidonnaisen tulon varassa ja heistä ei valitettavasti vastaavia tietoja ole saatavissa. Tarkkaa lukua siitä, kuinka moni valkeakoskelainen työtön on aktiivimallin piirissä ilman, että heillä on mahdollisuuksia työllistyä tai päästä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ei valitettavasti pystytä selvittämään. Valtakunnallisesti tarkasteltuna näyttäisi kuitenkin siltä, että valkeakoskelaiset olivat kohtuullisen aktiivisia, koska Kelan tilaston mukaan vaihteluväli oli Punkalaitumen 11,4 % ja Kustavin 68,8 % välillä.
Etuuden pienentyminen on käytännössä työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavalla tarkastelujaksossa yhden päivän korvaus eli vuoden 2018 tasossa 32,40 euroa. On syytä huomioida, että mikäli työnhakija on poissa ilman hyväksyttävää syytä esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta, häneltä vähennetään myös poissaolopäivän korvaus. Tämä ansionmenetys, vaikkakin on yleensä itseaiheutettua, voi kompensoitua toimeentulotukilaskelmassa, mikäli asiakas toimeentulotukea hakee.
KVTES:n mukainen vähimmäispalkka on 1.5.2018 alkaen kuukaudessa 1595,57 euroa. 18 tunnin työpanos tunnilta (yleistyöajassa) maksaisi 176,20 +
sivukulut (2018 20,605 %) 36,31 euroa, eli yhteensä 212,51 euroa. Mikäli tällainen 18 tunnin työ teoreettisesti tarjottaisiin 350 henkilölle neljä kertaa
vuodessa, täytyisi palkkoihin varata sivukuluineen 297 514 euroa.
Valkeakosken kaupunki on tarjonnut mahdollisuuden osallistua kuntouttavaan työtoimintaan myös niille asiakkaille, joilla ei lain mukaista oikeutta vaatia palvelun järjestämistä ole. Asiakas voi siis itse aktivoitua ja pyytää mahdollisuuden osallistua kuntouttavaan työtoimintaan ja se voidaan hänelle tarjota perustellusta syystä. Työkokeilu on käytettävissä kaikilla niillä asiakkailla, joille TE-toimisto palvelun myöntää. Käytännössä näitä palveluita voidaan tarjota kaikille niille halukkaille, jotka itse osoittavat halukkuuttaan ottaa palvelua vastaan ja välttää työttömyysturvaleikkuri.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia.
Työterveyshuollon järjestäminen
Kai Muukkonen ja 5 muuta 19.3.2018
”Valkeakosken kaupungin järjestämä työterveyshuollon sopimus palvelujen tuottamisesta nykyisen toimijan osalta päättyy vuoden 2018 lopussa.
On siis tämän palvelun osalta yhteenvedon aika. Onko palvelu kaupungille vastannut niitä odotuksia, joita ylipäätänsä työterveyshuollon vastuulle voidaan asettaa? Tästä on varmasti erilaisia mielipiteitä, riippuen siitä, keneltä asiaa satutaan kysymään.
Valkeakosken kaupunki itsenäisenä toimijana työterveyshuollon osalta on aivan liian pieni, jotta toimintaan saataisiin laajat hartiat ja asiantuntemusta tämän päivän työterveyshuollon vaativalle pelikentälle. Kuntien eläkevakuutuslaitos (KEVA) selvittää parhaillaan valtakunnallisen työterveysyhtiön perustamista. Tällä hetkellä tämän hankkeen osalta on perusselvitysvaihe menossa, ja tarkoitus on aloittaa toiminta vuoden 2019 alussa. Tämä aikataulu sopisi siis Valkeakosken kaupungin osalta erinomaisesti. Kyseisellä yhtiöllä, on tarkoitus volyymietujen ansiosta tuottaa työterveyshuollon palveluja laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki hakee, tai ainakin selvittää mahdollisuutta hakea tämän työterveysyhtiön osakkuutta.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 21.5.2018
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että Keva on tammikuun alussa nimittänyt KTM Samuli Salaterän selvittämään
julkisten alojen työterveyspalvelujen tuottamista. Selvitys teetetään koska julkisen sektorin toimijat eri puolilla maata ovat selvityksen tekemistä
esittäneet vireillä olevan sote-uudistuksen johdosta. Selvitettävänä on, haluavatko julkiset toimijat valtakunnallisen työterveyshuoltokonsernin
perustamista ja olisiko se taloudellisesti perusteltua. Myös työterveyshuollon parhaiden käytäntöjen säilyttäminen ja työurien jatkamisen varmistaminen ovat selvityksen kohteina. Mahdollisesti perustettava yhtiö olisi Kevalle strateginen kumppani työurien pidentämisessä ja työntekijöiden työssä jatkamisen varmistamisessa. Selvityksen piti valmistua huhtikuun loppuun mennessä. Kevan hallitus käsittelee selvitystä toukokuussa. Tässä vaiheessa selvityksestä ei ole saatavissa muuta tietoa.
Vastaus ei tyydyttänyt vaan esitimme asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
Esityksemme hävisi äänestyksen numeroin 33 -10
Lastensuojelun vaikuttavuuden mittaaminen
Veera Kiretti ja 5 muuta 27.11.2017
”Yksi ennalta ehkäisevään lastensuojelutoimintaan ryhtymistä jarruttavista tekijöistä on vaikuttavuusnäytön puuttuminen. Meillä Valkeakoskellakin
varmasti moni päättäjä ja virkamies pohtivat siinä vaiheessa, kun rekrytointeja lastensuojelun ennaltaehkäisevään toimintaan tehdään, kannattaako tämä henkilöstöinvestointi todellisuudessa?
Kun lastensuojelun vaikuttavuudesta on varsin vähän tietoa, ei palvelurakenteessa merkittävää investointia ennaltaehkäisevään suuntaan
välttämättä uskalleta tehdä.
Ensi vuonna kuntien toimijoiden on mahdollista ottaa käyttöön lastensuojelun vaikuttavuusmittari, joka tekee lastensuojeluprosessista läpinäkyvämpää, yhtenäistää ja tasalaatuistaa palvelua ja lievittää myös työntekijöiden kokemaa stressiä.
Mittaria ovat pilotoineet kymmenen kuntaa ja kuntayhtymää, osana Kuntaliittossa käynnistettyä projektia.
Kunta puolestaan voi aiempaa tarkemmin laskea kustannustehokkuuksia ja kohdentaa resurssinsa niihin palveluihin, joilla hyvinvointivaikutukset
maksimoidaan.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki ottaa
vuonna 2018 käyttöön lastensuojelun vaikuttavuusmittarin.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 19.3.2018
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että lasten ja nuorten tilanteiden arviointiin on kehitetty erilaisia mittareita.
Valtakunnallinen kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja laadukasta seurantatietoa eri-ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta. Tietoja on kerätty peruskoulun yläluokkalaisilta vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Peruskoulun alaluokkalaiset ja heidän huoltajansa ovat mukana vuodesta 2017 alkaen. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.
Muita käytössä olevia mittareita ovat mm. Kompassi, BBCI, Suuntima ja erilaiset riskinarviointiseulat.
Mainitut mittarit on suunniteltu erilaisiin toimintakyvyn kartoituksiin esim. vanhemmuuden puutteiden esiintuomiseksi ja tätä kautta toimivien apukeinojen löytämiseksi.
Henkilöstön tilannetta kartoitetaan joka toinen vuosi tehtävän Kunta10 mittauksen avulla.
Valtuustoaloitteessa viitattuun lastensuojelun vaikuttavuusmittaria on kehitetty Kuntaliitossa lastensuojelun vaikuttavuus-projektin yhteydessä. Mittarilla on haluttu seurata perheiden toimintakykyä ja muutosta. Mittarilomakkeistoa on pilotoitu yhteensä 11:ssa kunnassa vuonna 2014.
Mittarilla voidaan seurata lapsen ja vanhempien kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä lapsen kohtelua varsinaisen lastensuojelullisen intervention alussa ja lopussa (tai tietyin seurantavälein). Varsinaista vaikuttavuustietoa mittari ei suoraan tuota, mutta se tekee kyllä arviointityöstä läpinäkyvämpää, yhtenäisempää ja tasalaatuisempaa. Työntekijöiden kokemaa stressiä kyseisellä mittarilla ei mitata.
Valkeakosken kaupunki tarvitsee tarkoituksenmukaisen mittarin työntekijöiden avuksi. Sosiaali- ja perhepalvelujen toimesta selvitetään vuoden 2018 aikana, mikä mittari vastaa parhaiten tarkoitustaan ja on myös Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (Lapen) mukainen.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Korotettu risteys ja suojatie Sassiin – Kullervontie, Ilmarintie, Väinöntie
Anni Niska ja 5 muuta 11.9.2017
”Sassin päiväkodin ja koulun edustalla kulkee vilkasliikenteinen tie, jonka kautta kulkevat jalan pienet 1.-2.-luokkalaiset sekä paljon lapsiperheitä.
Päiväkodin ja koulun edessä kulkevalla Kullervontiellä on kevyenliikenteenväylä, joka päättyy poikittaiseen Väinöntiehen. Tässä
Kullervontie-Väinöntie-Ilmarintie risteyksessä ei ole suojatietä merkittynä mihinkään suuntaan, ei liikennemerkein tai tiemerkinnöin. Väinöntien ja
Ilmarintien suuntaan ei ole myöskään kevyenliikenteenväylää.
Pienet koululaiset ylittävät siis risteyksen ilman minkäänlaista turvaa.
Alueella on 30km/h nopeusrajoitus, joka ei valitettavasti hidasta autoilijaa lainkaan. Ajonopeudet ovat keskimäärin 50–60 km/h ja usein merkittävästi enemmänkin. Tie muuttuu ”ralliradaksi” iltaisin kun Sassin vanhalta kaupalta Kaapelintien suuntaan lähtevä lähes suora tie antaa mahdollisuudet alueen asukkaiden arvion mukaan jopa 100 km/h kaahaukseen kohti Kaapelintietä.
Tällaiset tilanteet ovat päivittäisiä.
Läpikulkuliikenne Kaapelintieltä ja Sääksmäentieltä Kullervontie-Ilmarintien poikki on merkittävää ja myös Valkeakosken Liikenteen linja-autot kulkevat kyseistä reittiä pitkin. Erityisesti Ilmarintie on kapea ja jalankulkija onkin usein ahtaassa välissä kun kaksi autoa ajavat vastakkain. Tällaiseen yhtälöön kun lisätään 1.-2.-luokkalainen pieni jalankulkija sekä autoilijan liian suuri tilannenopeus, on vain ajan kysymys milloin seuraava onnettomuus sattuu.
Me allekirjoittaneet haluamme taata koululaisille turvallisen koulumatkan.
Teemme aloitteen, että Teknisen lautakunnan 26.10.2004 hyväksymien periaatteiden perusteella Sassissa sijaitsevalle Kullervontie-Ilmarintie-Väinöntie-risteykseen rakennetaan korotettu risteys ja suojatiet kaikkiin ylitettäviin suuntiin seuraavin perustein:
kadulla tai sen välittömässä läheisyydessä on erityisperuste (eli päiväkoti, koulu, vanhainkoti), eikä turvallisuutta voida muulla keinoin taata
kyseessä on asuntokatu, joka on sijaintinsa puolesta muodostunut merkittäväksi ulkopuolisen liikenteen läpikulkureitiksi
alueella on jo käytössä 30 tai 40 km/h nopeurajoitus
korkeat ajonopeudet ovat aiheuttaneet kadulla liikenneonnettomuuksia
enemmistö kadun asukkaista antaa myönteisen kannan asiaan.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 19.2.2018
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että tekninen lautakunta on päättänyt rakentaa Kullervontien-Ilmarintien-Väinöntien risteyksen korotettuna liittymänä.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Opetusryhmien pienentäminen lukuvuodesta 2018- 2019 alkaen
Veera Kiretti ja 6 muuta 26.6.2017
”Sekä strategiakyselyn tuloksissa, että valtuuston strategiatyöskentelyssä nostettiin haasteeksi kaupunkilaisten syrjäytyminen sekä hyvinvoinnin turvaamisen tärkeys. Syrjäytymisen ehkäisyssä ja siihen johtaviin syihin puuttumista, voidaan tehdä monin eri tavoin. Tämän hetken perusopetuksen suuret ryhmäkoot eivät tue tähän haasteeseen puuttumista eivätkä lisää kaupunkilaisten hyvinvointia. Inhimillisemmät eli pienemmät ryhmäkoot vaikuttaisivat myös kaupunkimme elinvoimaan, lapsiperheiden hakeutuessa tänne asumaan. Vanhemmat ovat valmiita kulkemaan pidemmänkin työmatkan, jos heidän lastensa koulupäivät ovat laadukkaista ja turvallisia. Ison ryhmäkoot ovat haastavia myös siksi, että nykysuuntauksen mukaan erilaista tukea tarvitsevat lapset integroidaan mieluusti yleisopetukseen (esim. oppimis-, keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivät lapset) Läheskään aina he eivät saa suuressa luokassa tarvitsemaansa tukea vaan ovat aidossa vaarassa syrjäytyä jo alakoulussa. Toisaalta taas opettajan aika voi mennä lähes täysin erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa, jolloin muut oppilaat jäävät vaille opettajan antamaa opetusta.
Uusi opetussuunnitelma edellyttää työskentelyä monipuolisissa oppimisympäristöissä, vuorovaikutustaitojen kehittämistä, oppilaskeskeisiä työtapoja, oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Suuret ryhmäkoot hankaloittavat näiden tavoitteiden saavuttamista. On tärkeää huomioida myös turvallisuus koulupäivän aikana. Opettaja on pääasiallisesti yksin vastuussa kaikista oppilaistaan koulupäivän ajan. Mitä enemmän opettajalla on aikaa per oppilas, sitä laadukkaampaa ja turvallisempaa opetusta sekä oppimisympäristöä pystymme turvaamaan.
Mielestämme panostamalla pieniin ryhmäkokoihin annamme lapsille ja nuorille turvallisen oppimisympäristön ja tukevan perustan, mikä kantaa heitä jatko-opinnoissa ja elämässä eteenpäin ja myös ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Tärkeää on myös panostaa opettajien jaksamiseen heidän tärkeässä työssään tulevia sukupolvia opettaessaan. Opettajien loppuun palaminen ei ole mikään uusi ilmiö, mutta sitä voitaisiin vähentää pienentämällä ryhmäkokoja, jolloin opettajat voisivat paremmin keskittyä siihen työhön, johon he ovat kouluttautuneet ja jota he haluavat tehdä parhaalla mahdollisella tavalla. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamalla ei voi ikinä mennä väärään suuntaan.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Valkeakosken kaupungin kouluissa määriteltäisiin opetusryhmien ylärajaksi 1.-2. –luokilla 20 oppilasta (nykyisin 25) ja 3. luokasta ylöspäin 25 oppilasta (nykyisin 32). Uudet opetusryhmien enimmäiskoot otettaisiin huomioon talousarvion laadinnassa ja ne tulisivat voimaan lukukauden 2018-2019 aloittavista koululaisista eteenpäin.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 11.12.2017
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että mikäli ryhmäkokoja pienennettäisiin, niin se vaatisi henkilöstön määrän kasvattamista ja mahdollisesti myös tarvetta lisätiloihin.
Lisätuntien jaossa painotetaan suuria perusopetusryhmiä. Yli 25 oppilaan perusopetusryhmä tuo 3-4 vuosiluokille 9 lisätuntia ja 5-6
vuosiluokille 10 lisätuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli koulussa on esimerkiksi kolme suurta kuudetta luokkaa, tulee niille yhteensä 30 lisätuntia.
Näillä lisätunneilla on mahdollista palkata ylimääräinen luokanopettaja tai samanaikaisopettaja. Esimerkiksi Sorrilan koulu onkin käyttänyt tätä
mahdollisuutta hyväkseen. Lisäksi 7-9 vuosiluokilta siirrettiin Sorrilaan ja Roukkoon kahden resurssiopettajan verran oppitunteja.
Toteutuvien opetusryhmien keskimääräinen koko on nyt yleisopetuksessa noin 20 oppilasta, vaikka perusopetusryhmien koot vaihtelevatkin vuosiluokilla 1-6 välillä 14 – 30. Toteutuvassa keskimääräisessä ryhmäkoossa otetaan myös lisätunnit huomioon. Vuosiluokilla 7-9 vaihteluväli on 15 – 23 ja suurin ryhmäkin olisi tasattavissa 22 oppilaaseen. Erityisluokkien perusopetusryhmät vaihtelevat välillä 4 – 10.
Koulutus- ja hyvinvointilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että perusopetusryhmien ylärajoja tarkastellaan palveluverkkosuunnitelman
päivityksen yhteydessä. Koulutus- ja hyvinvointilautakunta pitää tärkeänä, että perusopetuksen ryhmäkoot ovat kohtuulliset ja pedagogisesti tarkoituksenmukaiset. Luokkakoon oppilasmäärän rajaaminen on vain yksi keino jolla opetusryhmien kokoihin voidaan vaikuttaa. Lautakunta katsoo, että Valkeakosken perusopetuksen kouluissa tulisi tulevaisuudessa pyrkiä pienempiin opetusryhmiin, mutta suunnittelussa ja toteutuksessa pitää kuunnella koulujen rehtoreiden ja opetushenkilöstön pedagogisia näkemyksiä ja ideoita sekä huomioida koulujen toimintaympäristöjen tuomat rajoitteet ja mahdollisuudet.
Vastaus ei tyydyttänyt vaan teimme seuraavan muutosehdotuksen:
”Merkitään tiedoksi edellä esitetty lausunto ja kaupunginhallituksen päätös vastauksena valtuustoaloitteeseen ja todetaan, että opetusryhmien ylärajoja lasketaan vuoteen 2023 mennessä siten, että ylärajat ovat 1–2 luokilla 20 ja 3–6 luokilla 25.
Muutosehdotuksemme hävisi äänestyksessä numeroin 36 – 7
Kaupungin henkilöstön palkitseminen
Kai Muukkonen ja 6 muuta 26.6.2017
”Valkeakosken kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 on ylijäämäinen n. 0,4 miljoonaa euroa. Tämä on hyvä uutinen meille kaikille. Kaupunginjohtaja tilinpäätöskatsauksessaan kiittelikin lämpimästi kaupungin henkilöstöä hyvin tehdystä työstä kuluneen vuoden aikana. Kiitoksetkin varmasti lämmittävät, mutta kilpailukykysopimuksen tuomat työehtojen heikennykset lämmittävät vähemmän monella kaupungin työntekijällä ja virkamiehellä. Nyt olisi paikallaan pieni kädenojennus kaupungin henkilöstölle.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että henkilöstölle vuoden 2016 positiivisen tilinpäätöksen johdosta tarjotaan 100 euron kertakorvaus, tai vaihtoehtoisesti yksi palkallinen vapaapäivä. Vapaapäivän pito ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa palvelutuotannolle, joten viime kädessä jokaisen vapaapäivän osalta lopullisen ratkaisun pitoajasta tekee jokaisen henkilön osalta lähin esimies.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 11.12.2017
Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin, että kirjanpidollinen ylijäämä ei ole ns. jakokelpoista rahaa kaupungin taloudessa,
vaan se tulisi käyttää varsin raskaiden investointien rahoittamiseen ja velkaantumiskehityksen taittamiseen.
Vuonna 2016 toiminnan ja investointien rahavirta oli 2,4 miljoonaa negatiivinen; kaupungin lainakanta nousi 6,9 miljoonalla eurolla.
Kirjanpidon ylijäämään perustuva palkitseminen on myös sikäli ongelmallista, että ylijäämä sisältää usein kirjanpitoteknisiä eriä, joihin ei pystytä toiminnan laadulla vaikuttamaan. Hyvä esimerkki Valkeakosken kaupungin tilinpäätöksissä on vuosi 2014, jolloin purettiin Hamk -kuntayhtymä ja perustettiin Hamk Oy. Kirjanpito näytti yli 4 miljoonan euron ylijäämää, joka syntyi purettaessa kuntayhtymän taseeseen kertyneet omaisuuserät kuntien tulokseen. Vastaava summa kuitenkin sijoitettiin saman tien yhtiön osakepääomaan, joka puolestaan ei ole tulosvaikutteinen meno.
Satunnaisten erien lisäksi ylijäämään vaikuttavia tekijöitä ovat verotulojen kehitys, valtionosuuksien kehitys, rahoitustuotot ja –kulut sekä laskennalliset poistot. Näistä mihinkään henkilökunta ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Jotta aloitteessa esitetty palkitseminen olisi aidosti kannustavaa, tulisi sen perustua yksikkökohtaisten tavoitteiden tai tulosten saavuttamiseen.
Edellä mainitut tulokset voivat olla sekä toiminnallisia että taloudellisia.
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus mahdollistaa tulospalkkausjärjestelmän käyttöönottamisen. Siinä työntekijälle voidaan maksaa tulospalkkiota, joka perustuu palvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun saavuttamiseen tai ylittämiseen. Järjestelmän piiriin kuuluvalle työntekijälle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta ennakolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Palkkion perusteeksi valitaan tulosyksiköittäin muutama tavoite, jotka kuvaavat toiminnan onnistumista mahdollisimman monipuolisesti. Tavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä riippuu tulospalkkion maksaminen ja määrä siten, kuin siitä on ennalta päätetty. Tarkoitus on, että sekä työntekijät että työnantaja hyötyvät tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottamisesta (esim. työprosessien sujuvuuden lisääntymisestä, palvelun laadun paranemisesta, kustannussäästöistä, suoritemäärän muutoksista, henkilöstön osaamisen kasvamisesta tai hyödyntämisestä).
Ennen kuin tulospalkkausjärjestelmä otetaan käyttöön, asia on käsiteltävä henkilöstön/henkilöstön edustajien kanssa.
Tavoitteena on henkilöstön sitoutuminen tulokselliseen toimintaan.
Edelleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli kunnan ao. viranomainen
harkitsee sen suorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esimerkiksi, kun työantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää.
Esityksen mukainen kaikille kohdistuva korvaus olisi sen sijaan yleinen palkankorotus, joka olisi ristiriidassa kuntatyönantajan solmiman kilpailukykysopimuksen tavoitteen eli kustannusten alentamisen kanssa.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Viestintälaitteiden ostomahdollisuus
Kai Muukkonen ja 3 muuta 13.3.2017
”Valkeakosken kaupungilla on nykyään viestintälaitteita moneen eri tarkoitukseen. Niitä on kaupungin henkilökunnalla ja poliittisilla päättäjillä, kullakin siis, tarpeen ja aseman mukaisesti. Tällä hetkellä tilanne on se, että kun laite tulee tiettyyn ikään, se vaihdetaan uuteen ja vanha laite, vaikka olisi siis aivan toimiva, luovutetaan pois. Touhussa on tuhlaamisen meininkiä. Nykyisten sopimusten johdosta, ei ostomahdollisuutta ole laitteen haltijalla. Pahimmassa tapauksessa siis, kun hän on päässyt ns. sinuiksi laitteensa kanssa, se viedään häneltä pois ja käyttömahdollisuutta ei enää siis ole.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupungin henkilökunnalla ja poliittisilla luottamushenkilöillä on tulevaisuudessa oikeus lunastaa kulloinenkin viestintälaite tietohallinnon määrittelemällä jälleenostohinnalla, joka on aika helposti arvioitavissa eri laitteiden osalta.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 26.6.2017
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että Etelä-Pirkanmaan kuntien (Valkeakoski, Akaa ja Urjala) ict-päätelaitteiden hankintapolitiikka perustuu sekä kestävään kehitykseen että kuntalaisten verovarojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Kokonaisuuteen sisältyy tilaus-, toimitus- ja asennusprosessi, laitteiden käytönaikaiset palvelut sekä poistuvien laitteiden käsittely. Malli on vuosien kuluessa optimoitu sujuvaksi ja mahdollisimman vähän kuntien omaa työpanosta vaativaksi. Käyttöajan jälkeen käytetyt päätelaitteet palautuvat niiden omistajalle. Tietoturvasta huolehditaan tuhoamalla laitteiden tietosisältö. Toimittaja vastaa laitteiden jälkimarkkinoinnista. Käytöstä poistuvien laitteiden jäännösarvo on huomioitu laitevuokrissa.
Edellä kuvattuja palveluita varten ovat Etelä-Pirkanmaan kunnat liittyneet KLKuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan puitesopimukseen. Sopimus koskee ict-laitteiden leasingrahoitusta sekä elinkaaren hallintaan liittyviä palveluita kuten vuokralaiterekisteriä sekä raportointipalvelua. Sopimuksen mukaisesti hallinnoidaan kuntien tietokonepäätelaitteet (pöytäkoneet ja kannettavat), tablet-laitteet ja kevytkannettavat, palvelimet sekä tulostuslaitteet. Laiteryhmien hankinta- ja toimitussopimukset on kilpailutettu erikseen. Vuokrakauden päättyessä voidaan tietokoneet tarvittaessa jatkovuokrata 12 kk:n ja tabletit 12 tai 24 kk:n ajaksi. Valitun vuokrakauden pituuteen vaikuttavat mm. laitevalmistajien takuujärjestelyt.
Palvelun tuottajana KL-Kuntahankinnat Oy:n sopimuksessa toimii 3StepIt Oy. Yritys vastaa laitteiden jälkimarkkinoinnista ja on ottanut hinnoittelussaan huomioon laitteiden jälleenmyyntiarvon. Laitteet ovat koko käyttöajan rahoitusyhtiön omaisuutta. Puhelinlaitteet hankitaan tietokonepäätelaitteiden tapaan elinkaarimallilla. Etelä-Pirkanmaan kunnat ovat mukana KL-Kuntahankinnat Oy:n yhteishankinnassa (KLKH 63 2013). Toimittajana yhteishankinnassa on DataInfo Oy. Sopimukseen sisältyvät matka- ja pöytä-gsm -puhelimet sekä niiden tarvikkeet ja näihin liittyvät palvelut. Palvelut koostuvat hankintapalvelun ja laiterekisterin lisäksi mm. esiasennuksesta, toimittamisesta, huoltopalveluista ja kierrättämisestä. Vuokrakauden päätyttyä puhelimet palautetaan toimittajalle, joka huolehtii tietojen hävittämisestä ja laitteiden asianmukaisesta kierrättämisestä. Vuokrakauden jälkeen voidaan ns. älypuhelimet kuitenkin lunastaa ja käyttää työkäytössä loppuun. Tällöin laitteen asianmukainen hävittäminen ja tietoturvasta huolehtiminen jää ao. työyksikön vastuulle.
Koska päätelaitteiden hankinta tehdään elinkaarimallilla eivätkä laitteet ole kuntien omistamia, eivät kunnat myöskään voi niitä käyttöajan päätyttyä myydä henkilökunnalle tai luottamushenkilöille.
Tietokonepäätelaitteiden omistaja 3StepIt Oy ei ilmoituksensa mukaan myy käytöstä poistuneita laitteita lainkaan yksityisasiakkaille.
Vastaus ei tyydyttänyt vaan teimme seuraavan muutosehdotuksen:
” Kaupunginvaltuusto päättää, että seuraavan ict-laitteiden hankinta- tai puitesopimukseen liitetään ehto siitä, että ict-laitteiden käyttäjällä on oikeus lunastaa laite jälleenmyyntiarvon hinnalla.”
Muutosehdotuksemme hävisi äänestyksessä numeroin 35 – 8
Kameravalvonta venesatamiin
Kai Muukkonen ja 3 muuta 13.3.2017
”Valkeakoski on monen veneilijän ihannepaikka. Venesatamia riittää, halusi paattinsa sitten ison sillan ylä- tai alapuolelle. Venepaikkoja siis riittää, mutta eräs suuri huoli vaivaa veneilijöitä. Se ei siis ole se, mitä maan hallitus uhkasi tehdä, että duunareiden ja herrojen huvikuunarit uhattiin laittaa verolle, vaan se, että joku tai jotkut käyvät varastamassa veneistä bensat ja perämoottorit. Tämä oli varsinkin viime kesänä todella viheliäinen ongelma. Eräältä mökkiveneilijältäkin vietiin samasta veneestä perämoottori kahteen eri kertaan. Lähde siinä sitten mökkireissulle. Tilanne on mennyt niin pahaksi, että moni veneilijä, joka haluaa venettään suojella, ei sitä enää kaupungin laituriin uskalla tuoda. Tämä taas näkyy siinä, että venesatamien vuokrauspaikkojen käyttöaste putoaa vuosi toisensa jälkeen. Jotain on pakko tehdä pikaisesti.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että jo kesäksi 2017 kaupunki hankkii kameravalvonnan pääsatamiinsa. Näin toimien, rosvoille ja ilkivallantekijöille viestitetään, että kaupunki ei tämän ongelman edessä suostu käsiään levittämään, vaan kyseisillä asioilla toimivat joutuvat edesvastuuseen tekemisistään.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 24.4.2017
Vastauksessa aloitteeseen todettiin, että yhdyskuntatekniikka on selvittänyt kameravalvonnan rakentamista Kirkonrannan, Apianlahden, Sointulan ja Kauppilanrannan venelaitureille. Kattavan kameravalvonnan rakentaminen edellyttää puiden kaatoa rannasta, mikä puolestaan edellyttää asiaan kuuluvia lupia. Asiassa on käyty neuvotteluja lupaviranomaisen kanssa. Kameravalvonnan rakentaminen aloitetaan soveltuvin osin luvituksen jälkeen määrärahojen sallimissa puitteissa.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Retkeily- ja retkiluistelurata Valmarinniemeen
Kai Muukkonen ja 3 muuta 13.3.2017
”Valkeakoskella, on monia eri liikunta- ja vapaa-ajan viettopaikkoja. On myös paikkoja, jotka kaupunkilaisten osalta ovat jääneet piiloon, ja ovat olleet selkeästi alikäytössä. Valmarinniemen alue on yksi tällainen. Kyseisellä alueella, ei käytännössä talviaikaan ole mitään käyttöä. Alueella on kuitenkin nyt jo kaupungin ylläpitämänä mm. nuotiopaikkoja, joten ihan tyhjästä ei tarvitse kyseisen alueen kehittämisessä lähteä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valmarinniemeen siis Huhtasaaren, Päärholminsaaren ja Viitasaaren ympäri rakennetaan talvisin retkeily- ja retkiluistelurata, jota retkeilijät ja retkiluistelijat voivat käyttää. Palvelua voidaan toteuttaa, vaikkapa jonkin yhteistyötahon, esimerkiksi jonkin kyläyhdistyksen toteuttamana. Samaan aikaan mietitään, miten kyseisen alueen kehittämisessä edetään, kunnioittaen kuitenkin kyseisen saariryhmän ainutlaatuisia luontoarvoja.”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 12.6.2017
Aloitteeseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että retkiluisteluradan ylläpito niin, että rata pysyisi käyttökunnossa ja turvallisena myös haastavissa sääolosuhteissa on merkittävä haaste – varsinkin julkisille toimijoille. Tästäkin johtuen retkiluisteluratojen ylläpitäjät ovat pääsääntöisesti yrittäjiä, kyläyhdistyksiä, yksityishenkilöitä jne. – hyvin harva kunta ylläpitää retkiluisteluratoja Suomessa. Liikuntatoimenjohtaja on em. perusteluihin liittyen neuvotellut erään yksityishenkilön kanssa retkiluisteluradan perustamisesta ja ylläpitämisestä Lotilan järven jäälle. Tarkoitus on aloittaa toiminta talvikaudella 2017-2018. Tähän liittyen on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa Lotilan järven talviliikuntamahdollisuudet niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla toinen toisiaan sijainniltaan asutukseen ja muihin palveluihin nähden keskeisellä paikalla. Tarkoituksenmukaisinta olisi edetä edellä kuvatun jo olemassa olevan suunnitelman mukaan ja toteuttaa mahdollinen retkiluistelurata Lotilan järven jäälle. Todettakoon vielä, että Mallasvedenkin jäällä on tänä talvena ollut useita lyhyempiä – lähinnä asukkaiden omaan käyttöön auraamia ”retkiluisteluratoja”. Oletettavasti näitä löytyy muidenkin järvien rantamilta.
Vastaus tyydytti aloitteen allekirjoittajia
Perusopetukseen resurssi- ja toimenpideselvitys
Kai Muukkonen ja 3 muuta 30.1.2017
”Vasemmistoliiton valtuustoryhmän tietoon on tullut, että kuluneena lukuvuonna eri perusopetuksen yksiköissä, on ollut vakavia välikohtauksia. Useaan kertaan on tarvittu tilanteen laukaisemiseksi viranomaisten apua. Tilanteet ovat vaihdelleet nujakoinnista vakaviin terveyttä vaarantaviin tilanteisiin. Tässä yhteydessä on myös mainittava, että yhteen koululta tulleeseen hätähuutoon on kaupunginhallitus reagoinut nopeasti ja toimenpiteisiin on tiettävästi ryhdytty. Tämä on esimerkillistä ja vastuullista toimintaa.
Perusopetuksen laadukkaan kokonaistoteutuksen kannalta on elintärkeää, että kouluilla on työrauha, henkilökunnan ja oppilaiden osalta. Jokaisella on oikeus pelkäämättä tulla kouluun täyttämään sitä tehtävää, jota kouluun tullaan tekemään, oli se sitten koulu- tai työpäivä. Näiden olosuhteiden ja edellytysten luominen on päättäjien tehtävä. Tätä vastuuta emme voi väistää.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken perusopetukseen tehdään perusteellinen ulkopuolisen puolueettoman tahon toteuttamana resurssi- ja toimenpideselvitys edellä mainittujen edellytysten luomiseksi ja koulutyön mahdollisimman häiriöttömän työn mahdollistamiseksi. Selvitykseen on tärkeää liittää myös nuorisovaltuuston ja koulutyön todellisten asiantuntijoiden, eli henkilökunnan näkemys eri toimenpiteistä yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi.”
Valtuustoaloite lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi