”SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI”
Kristiina Koskinen ja 6 muuta 6.10.2008
”Tasa-arvon valtavirtaistamisen keskeisiä työkaluja on sukupuolivaikutusten arviointi asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisen tärkeää on tehdä kunnan budjetille sukupuolivaikutusten arviointi, koska kunnan varojen käyttö vaikuttaa merkittävästi kuntalaisten arkeen. Nämä vaikutukset saattavat olla erilaisia miehille ja naisille.
Kysyimme kaupunginhallitukselta aikooko se edistää tasa-arvolain velvoitteiden toteutumista ja käyttää työkaluna budjettia laadittaessa sukupuolivaikutusten arviointia?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 10.11.2008
Vastauksessa todettiin ettei sukupuolivaikutusten yleiselle ja kattavalle arvioinnille ole riittäviä perusteita eikä siitä saada sellaista lisäarvoa suunnittelulle, joka kattaisi lisätyöstä aiheutuvat kustannukset tai antaisi oleellisia hyötyjä palvelujen tuottamiselle. Kunnan talousarvion ohjeistuksiin ei ole sisällytetty sukupuolivaikutusten arvioinnin tarpeellisuutta koskevaa suositusta.
Tärkeämpää suunnittelussa kerrottiin olevan väestön ikärakenteen ja väestön määrän muutoksista aiheutuvien palvelukysynnän muutosten hallintaan. Palvelukeskukset voivat kuitenkin halutessaan tehdä sukupuolivaikutusten arviointeja käyttösuunnitelmien laadinnan yhteydessä.
Vastaus tyydytti kysyjiä.
”TERVEYSKESKUKSEN AJANVARAUS”
Harri Asikainen ja 4 muuta 8.9.2008
”Sen jälkeen kun terveyskeskuksen ajanvaraus siirrettiin hoidettavaksi Tampereelle, on Vasemmistoliiton valtuutettuihin lukuisia kertoja otettu yhteyttä ja moitittu ajanvarausta toimimattomaksi, hitaaksi ja hankalaksi.
Me allekirjoittaneet kysyimme kaupunginhallitukselta:
1. Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä terveyskeskuksen ajanvarauksen saamiseksi sujuvammaksi ja toimivammaksi?
2. Olisiko syytä harkita ajanvarauksen siirtämistä takaisin Valkeakoskella hoidettavaksi?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 6.10.2008
Vastauksessa kerrottiin palveluiden sovittujen vasteaikojen toteutuneen koko vuoden 2008 ajan, vuonna 2007 oli yksittäisiä viikkoja alle vasteajan palveluneuvonnan runsaiden sairauspoissaolojen vuoksi. Ongelmana todettiin ennemminkin olevan lääkärityövoiman vähäisyys. Vastauksessa todettiin myös, että osa potilaista käy varaamassa ajan suoraan terveyskeskuksen hoitajien kansliasta ja että tämä osa on kasvanut viimeisen vuoden aikana 10 – 15 %.
Ostopalvelun Tampereelta kerrottiin maksavan vuonna 2009 89 000 euroa. Mikäli palvelu järjestettäisiin omana toimintana maanantaista perjantaihin klo. 8 – 16, vaatisi se neljän sairaanhoitajan työpanoksen ja lisäksi sairauspoissaolojen sijaistuksen. Neljän hoitajan palkkamenot olisivat noin 140 000 euroa. Lisäksi todettiin, että nykyisin ajan voi varata myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Vastaus tyydytti kysyjiä.
”PITKÄAIKAISSAIRAAN LAITOSHOITOPOTILAAN LAITOSHOITOMAKSU”
Reijo Heinonen ja 7 muuta 16.6.2008
”Asiakasmaksulaki on sirpaleinen ja sitä on uudistettu pala kerrallaan.
Laitoshoito vie tuloista valtaosan. Jos laitoshoidossa on pienituloisempi puoliso tai laitoshoidossa ovat molemmat puolisot tai laitoshoidossa on yksinäinen henkilö, heiltä voidaan periä 82 prosenttia kunkin henkilökohtaisista tuloista. Kunnat yleensä ja niin myös Valkeakosken kaupunki perii lain suomaa enimmäismaksua. Laki ei siihen velvoita. Kysyimme kaupunginhallitukselta:
1. Miksi tai millä perusteilla Valkeakosken kaupunki perii yksinäiseltä, pienempituloiselta puolisolta tai molemmilta puolisoilta, jotka ovat samaan aikaan laitoshoidossa, 82 prosenttia kunkin henkilökohtaisista tuloista?
2. Tulisiko hoitomaksun määrittelyssä unohdettu yhdenvertaisuusperiaate ottaa johtotähdeksi?
3. Katsooko kaupunginhallitus, että maksun laskentakaava takaa oikeudenmukaisen lopputuloksen, sen ohella, että noudatetaan lain suomaa enimmäismaksua?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 8.9.2008
Annetussa vastauksessa todettiin nykyinen tilanne ja lainsäädäntö. Vastauksessa kerrottiin myös tilanteen olevan oikeudenmukainen ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantuneen aiempaan nähden. Lisäksi mainittiin sosiaali- ja terveyskeskukselta odotettavan tulokertymän edellyttävän asiakasmaksujen perimistä lain sallimin enimmäismäärin.
Emme olleet täysin tyytyväisiä annettuun vastaukseen, koska siinä ei mielestämme täysin vastattu esittämiimme kysymyksiin.
”JULKISTEN ALUEIDEN JÄTEHUOLTO”
Seppo Kuisma ja 9 muuta 21.4.2008
Kyselyssä kiinnitettiin huomiota julkisten alueiden, kuten puistojen, torin ja piha-alueiden, roskaamisongelmaan etenkin viikonloppuisin.
Kysymyksenä kaupunginhallitukselle esitimme:
1. Onko Valkeakoskella riittävästi roska- ja muita jäteastioita?
2. Onko niiden kapasiteetti ja mitoitus riittävä sekä onko sijoittelussa otettu huomioon eri alueiden erilaiset tarpeet?
3. Miten roskaamista valvotaan ja tilannetta ylipäänsä seurataan kaupungin toimesta?
4. Onko Valkeakoskella laadittu jätehuoltosuunnitelma niin, että se ottaa myös huomioon julkisten alueiden viihtyisyyden ja siisteyden?
5. Onko toteutettavissa esim. kaikkia kaupunkilaisia mukaan kutsuva kampanja asuinympäristömme siisteyden puolesta?
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 19.5.2008
Vastauksessa kerrottiin kaupungin toimivan lainsäädännön ja kaupungin järjestyssäännön määräysten mukaisesti, mutta mitään erityistä julkisten alueiden jätehuoltosuunnitelmaa ei ole laadittu.
Teknisen keskuksen vastuulla olevien liikenne- ja puistoalueiden roskaantumista valvoo asianomaisen toimialueen työnjohto. Viranomaisvalvonnasta vastaa ympäristötoimi.
Roska-astioita sijoittelussa sekä niiden kapasiteetissa ja lukumäärissä on otettu huomioon alueiden sijainti ja roskaantumista synnyttävän toiminnan määrä. Jäteastioiden lukumäärä ja niiden tilavuudet ovat riittäviä. Roskaantumisongelma johtuu viikonloppua juhlivien ihmisten asenteista ja välinpitämättömyydestä, joihin ei roska-astioilla tai erilaisilla suunnitelmilla voida mitenkään vaikuttaa. Kaikkia kaupunkilaisia koskeva kampanja asuinympäristön siisteyden puolesta olisi järkevintä ja tehokkainta hoitaa yhteistyössä asukasyhdistysten kanssa, koska ainakin osa yhdistyksistä tälläkin hetkellä huolehtii kiitettävällä tavalla asuinympäristöstään.
Vastaus tyydytti kysyjiä.
”TUNTIKEHYS”
Esko Laakso ja 8 muuta 10.3.2008
Kysely koski suunniteltuja säästöjä lukuvuodelle 2008-2009, eli ns. tasapainottamista.
Syksyllä 2007 KOPEKE:n budjetin valmistelu lähti siitä, että yläkoulujen kerroin lasketaan 1,79 viikkotunnista / oppilas 1,73:een. Näin kertyisi säästöä noin 40 000 euroa.
Alakoulun sopeutusosuudeksi laskettiin 33 000 euroa.
Lukion tuli säästää 10 000 euroa eli 7,5 kurssia.
Alakoulujen osalta kysymys oli kahden opettajanviran lakkauttamisesta.
Tietoomme tuli, että KOPEKE:ssa valmistellaan uutta talousarvioesitystä valtuustolle.
Lähtökohtana oli, että ainoastaan alakoulut vapautetaan säästöistä, mutta yläkoulut ja lukio ei.
Näin on poliittisesti muka KOPELA:n esittelijän mukaan sovittu.
Mistä tällainen valmisteluohje on peräisin?
Kokonaisvaikutus Naakan ja Tyryn koulujen tuntikehykseen on noin 40 viikkotuntia, eli kahden opettajanviran työpanos. Käytännössä käy niin, että opetusryhmien jakoja keskeisissä välineaineissa (kielet ja matemaattiset aineet) joudutaan supistamaan, mikä tuo painetta erityisopetukseen entistäkin enemmän.
Edelleen lehtorien opetusvelvollisuuksien täyttämiseksi koulujen yhteiset opettajat tulevat lisääntymään. Käytännössä seurauksena on koulujen vaihdoista aiheutuvien huojennusten kasvu eli rahaa valuu maantielle eikä opetukseen. Valinnaista opetusta joudutaan supistamaan eli opetustarjottimen monipuolisuudesta on tingittävä .
KOPEKE:n valmistelijan esitys lähtee myös siitä, että yläkoulujen laaja-alaisesta erityisopetuksesta poistuu yhden viranhaltijan työpanos, 25 viikkotuntia.
Miten tämä on perusteltavissa, kun jo nyt erityisopetuksen järjestämisessä joudutaan tinkimään?
Kaikki erityisopetusta tarvitsevat oppilaat eivät siis saa tarvitsemaansa lakisääteistä tukea.
Esitimme vastattavaksi seuraavat kysymykset?
1. Miksi säästövelvoite aiotaan suunnata yläkouluille ja lukioon, mutta alakoulut aiotaan vapauttaa säästöistä? Kuka tai ketkä ovat antaneet tällaisen valmisteluohjeen?
2. Mihin perustuu se, että yläkoulujen ja lukion opetustarjontaa voidaan supistaa? Eikö perusopetuksessa pitäisi pyrkiä yhtenäiseen perusopetukseen vuosiluokilla 1 – 9? Miten lukion vetovoiman kannalta on perusteltua vähentää kurssitarjontaa?
3. Mihin järkeilyyn ja tarveanalyysiin perustuu suunniteltu yläkoulujen laaja-alaisen erityisopetuksen leikkaus? Kyselyn esittäjien tietojen mukaan Valkeakoskella on keskiverrosta selvästi enemmän tarvetta erityisopetukseen kuin monissa lähikunnissa.
4. Miten opetustoimi aikoo taata oppilaiden lakisääteisen oikeuden saada laaja-alaista erityisopetusta tilanteessa, jossa jo nyt joudutaan LUKI-opetuksen tarpeessa oleville näyttämään ei-oota?
5. Onko KOPELA:n vastuullinen valmistelija käynyt riittävät keskustelut yläkoulujen rehtorien kanssa ja onko hän hankkinut riittävät selvitykset esittelynsä pohjaksi ko. koulujen johtajilta?
6. Onko kehitys- ja talousjohtaja tiedustellut mitenkään koulujen rehtoreilta suunniteltujen säästötoimien seurauksia? Minkälaisiin ja kuinka tuoreisiin laskentapohjiin ja vertailutietoihin kaupungin johtoryhmässä on asian tiimoilta perehdytty?
7. Onko työn järkevän suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaista, että yläkoulujen rehtoreita on kehotettu laatimaan kahdenlaiset laskelmat tuntikehyksestä (nykyiset resurssit ja supistetut resurssit)?
8. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus vuodelle 2008 osoittaa, että valtiovalta on myöntänyt Valkeakosken opetustoimelle yli 300 000 euroa lisää.
Talousarviossa valtionosuus oli arvioitu 1 784 961 euroksi. Myönnetty valtionosuus on kuitenkin 2 043 438 euroa. Eikö tällä lisärahalla voida mahdollistaa yläkoulujen ja lukion resurssien säilyttäminen nykyisellä tasollaan? Itse asiassa eikö resursseja tulisi lisätä nykytasosta?
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 21.4.2008
Annetussa vastauksessa todettiin, että asioiden valmistelu perustuu monipuoliseen vuorovaikutukseen sekä rehtoriryhmän, että yhteistyöryhmän kanssa. Perusopetuksen ongelmina todettiin olevan suuret luokkakoot joillakin alakouluilla ja erityisen tuen lisääntynyt tarve yläkouluilla. Resurssien lisäämistä tulee harkita, mikäli Tyryn koulu kasvaa 400 oppilaan yksiköksi.
Valtuuston päättämät vakauttamisohjeet aiheuttavat sen, että koulujen toiveita riittävistä resursseista on mahdoton toteuttaa. Muutokset opetusryhmien keskimääräisiin kokoihin ovat selvitysten mukaan olleet vähäisiä.
Asioissa täytyy edetä päätösten aikataulun mukaan. Erilaisiin vaihtoehtoihin varautuminen on hyvää hallintoa. Paljon epätarkoituksenmukaisempaa olisi joutua yllättäen muuttamaan valmiita suunnitelmia. Lisäksi vastauksessa todettiin opetus- ja kulttuuritoimen tehtäväkohtaisen valtionosuuden
vähentyneen ja että vuoden 2008 valtionosuuspäätös ei ole lopullinen, vaan sitä tarkistetaan vielä loppuvuodesta.
Annettu vastaus tyydytti kysyjiä, koska oli tiedossa lisärahan myöntäminen koulutoimelle.
”KUNTA-ALAN PALKKAUKSEN OIKEUDENMUKAISUUS”
Kai Muukkonen ja 7 muuta 14.1.2008
”Kunta-alalla on 2000-luvulla uudistettu palkkausjärjestelmä jossa vanhoista ns. palkkaluokista luovuttiin ja siirryttiin tehtävien vaativuuden mukaisiin palkkaryhmiin. Kunta-alalle on saavutettu eritasoisia työehtosopimustuloksia, jotka toteutuessaan eivät huomioi palkkauksessa tehtävän vaativuuteen perustuvaa arviointia, rikkovat yhdenvertaisuuslakia, ja ovat Valkeakosken kaupungin hyväksymän tasa-arvosuunnitelman vastaisia. Tasa-arvosuunnitelmassa todetaan mm: Palkkatasa-arvo palkkakartoituksissa tai muutoin havaitut perusteettomat palkkaerot poistetaan. Mahdolliset palkkasyrjintäepäilyt selvitetään viivytyksettä.
Kysyimme kaupunginhallitukselta mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä, ettei epäoikeudenmukaisuuksia palkkauksen osalta Valkeakoskella pääse tapahtumaan?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 10.3.2008
Vastauksessa kerrottiin, että kaupungin palkkapolitiikassa on noudatettu periaatetta, jonka mukaan peruspalkat määräytyvät tehtävien vaativuuden mukaan, eivät ammattiyhdistysjäsenyyden perusteella. Tilapäisesti samallakin vaativuustasolla on ollut erilaisia peruspalkkoja silloin, kun
vaativuustasoihin on tehty muutoksia eikä palkkojen tarkistuksiin ole siinä vaiheessa ollut käytettävissä järjestelyvaroja.
Valtuutettujen kysymyksellä todettiin tarkoitettavan ns. Tehy-pöytäkirjaan sisältyvien palkantarkistusten vuoksi syntynyttä tilannetta, jonka seurauksena Tehy ry:n jäsenille maksetaan eräillä vaativuustasoilla korkeampaa peruspalkkaa, kuin muille samalla vaativuustasolla oleville. Peruspalkkojen erot vaihtelevat 1.3.2008 tilanteen mukaan palkkaryhmästä riippuen noin 7 eurosta runsaaseen 28 euroon.
Valmisteltavana olevan ehdotuksen mukaan edellä mainitut peruspalkkojen erot esitetään tasoitettavaksi 1.3.2008 järjestelyeräratkaisun yhteydessä. Tarkistukset esitetään toteutettavaksi järjestelyerän lisäksi.
Tehyläisten osalta sovitut palkantarkistukset ovat 1.3.2008 jälkeen vuoden 2009 loppuun saakka muutoin samat kuin muilla, paitsi että 1.5.2009 kaikkien tehyläisten peruspalkkoja tarkistetaan 0,5 %:lla, kun taas muiden palkantarkistukset riippuvat siitä, miten tuolloin käytettävissä oleva paikallinen samapalkkaisuuserä ja järjestelyerä jaetaan.
Valkeakosken kaupunki noudattaa jatkossakin hyväksymiään palkkauksen määräytymisperusteita tasapuolisesti kaikkiin henkilöstöryhmiin. Mahdolliset valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvat eroavuudet selvitetään viivytyksettä ja tarvittaessa oikaistaan paikallisin toimenpitein.
Annettu vastaus tyydytti kysymyksen allekirjoittajia.
”ASUNNOT OY:n KOTIKULMAN KAUPPA”
Harri Asikainen ja 6 muuta 27.8.2007
”Valkeakosken Asunnot Oy osti keväällä 2007 as.oy Kotikulman osake-enemmistön. Kaupan edullisuus herätti epäilyksiä, etenkin koska hinta julistettiin salaiseksi. Kauppaa perusteltiin vanhusten ryhmäkotien hankinnalla, mikä peruste sinänsä on moitteeton, vaikka paikka ei mielestämme ole siihen tarkoitukseen kovinkaan sovelias. Kauppa sai runsaasti negatiivista julkisuutta ja herätti epäilyjä koplailusta ja sisäpiiripuuhista.
Siksi Vasemmistoliitto päätyikin kysymään kaupunginhallitukselta:
1. Oliko kauppa edullinen kaupunkilaisille?
2. Mikä oli kauppahinta?
3. Onko paikka sovelias vanhusten ryhmäkotiasumiseen?
4. Nousevatko Valkeakosken Asunnot Oy:n vuokralaisten vuokrat kaupan johdosta?
5. Jos vuokrat ovat kohoamassa, niin mitä aiotaan tehdä vuokrankorotusten ehkäisemiseksi?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 24.9.2007
Annetussa vastauksessa selostettiin kaupan rahoitusta ja ryhmäkotien laatutasoa, mutta ei kerrottu kauppahintaa. Suoraa ja selkeää vastausta ei myöskään annettu vuokratasosta ja mahdollisista vaikutuksista muihin vuokra-asuntoihin. Annettu vastaus ei tyydyttänyt kysyjiä, mutta emme katsoneet aiheelliseksi tällä kertaa äänestyttää valtuustoa asian johdosta.
YKSITYISTEIDEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET
Harri Asikainen ja 9 muuta 18.12.2006
”Yksityisteiden avustusten jakoperusteet muuttuvat v. 2007 alusta. Muutos asettaa tienhoitokunnat uuteen taloustilanteeseen, johon ne eivät ole voineet varautua. Tästä saattaa olla myös seurauksena teiden hoidon tason lasku. Avustusperusteiden muutos on myös ristiriidassa asukkaiden tasapuolisen kohtelun kanssa asettaen haja-asutusalueiden asukkaat muita huonompaan asemaan.
Allekirjoittaneet kysyivät:
1. Onko kaupunginhallitus avustusperusteita muuttaessaan unohtanut yksityistieavustusten aikaisemmat lähtökohdat ja perusteet?
2. Pitääkö kaupunginhallitus kaupunkilaisten tasa-arvoisena ja oikeudenmukaisena kohteluna sitä, että haja-asutusalueiden asukkaat omilla varoillaan vastaavat entistä enemmän omassa ja yleisessäkin käytössä olevien teiden hoitokustannuksista samanaikaisesti kun kantakaupungin asukkaiden liikennöimistarve tyydytetään verovaroilla, siitä riippumatta, että kiinteistö- ja kunnallisveron maksuperusteet ovat samat?
3. Arvioidaanko saatavan säästön määrä niin suureksi, että sillä voidaan vaarantaa kaupunkilaisten tasapuolinen kohtelu ja välttämätön liikenteen sujuminen myös yksityisteillä?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 12.3.2007
Annetussa vastauksessa todettiin kaupunginhallituksen käyttäneen lainmukaista harkintavaltaansa ja että yksityistieavustusten leikkaukset ovat yhdenmukaisia asetettujen säästötavoitteiden kanssa ja kohtelevat kansalaisia tasa-arvoisesti.
Vastaus ei tyydyttänyt kysymyksen allekirjoittajia.
”DIGISOVITTIMIEN HANKINTA”
Harri Asikainen ja 6 muuta 30.1.2006
”Suomessa siirrytään 31.8.2007 pelkästään digitaalisiin televisiolähetyksiin.
Valkeakosken kaupungilla on huomattava määrä televisioita hallitsemissaan tiloissa. Näistä lähes kaikista puuttuvat digivalmiudet, eli katselu loppuu ellei mitään tehdä.
Kysymyksenä kaupunginhallitukselle esitettiin:
Millä tavoin aiotaan varautua pelkästään digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtymiseen Valkeakosken kaupungin hallintokunnissa ja onko suunnitteilla mahdollista digisovittimien yhteishankintaa?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 13.3.2006
Annetussa vastauksessa pidettiin seudullista yhteishankintaa järkevänä ja sellaista valmisteltavan mikäli se seudun muille kunnille sopii.
Vastaus tyydytti kysymyksen esittäjiä.
”UUDEN LUKION RAKENTAMINEN”
Paavo Järvenpää ja 6 muuta 26.9.2005
”Koska Apian koulun lakkauttamispäätöksen ja uuden lukion rakentamispäätöksen vaikutuksia ei ole riittävässä määrin valtuutetuille selvitetty kysyimme kaupunginhallituksella:
Aikooko kaupunginhallitus, ja jos, niin milloin tuoda uuden lukion varsinaisen rakentamispäätöksen teon kaupunginvaltuustolle päätettäväksi ja missä yhteydessä Pirkanmaan maakuntakaavaan sisältyvä SM-alueita (muinaisjäännösalue- tai kohde) koskeva museoviraston lausunto hankitaan ja sen merkitys tuodaan valtuuston arvioitavaksi?
Milloin valtuustolle selvitetään Apian koulun nykyisten tilojen käyttösuunnitelmat ja niistä aiheutuvat kustannusvaikutukset?
Milloin Tietotien lukiohankkeeseen liittyvät valtionosuusasiat selvitetään seikkaperäisesti valtuustolle?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 7.11.2005
Annettu vastaus ei tyydyttänyt kysymyksen allekirjoittajia koska sitä pidettiin puutteellisena mm. valtionosuuksien ja Apian käyttösuunnitelmien suhteen.
Esitimme 7-jäsenisen tilapäisen valiokunnan asettamista asiaa pohtimaan.
Esitystämme kannatti 9 valtuutettua. (Vas + Alfthan + Kukkamäki)