”TYÖLLISTÄMINEN, YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖTTÖMÄNÄ OLLEET JA SAKKOMAKSUT”
Esko Laakso ja 4 muuta 1.10.2012
”Vuonna 2006 tuli voimaan laki, että jos kunta ei ole aktiivinen työllistämistoimenpiteiden suhteen yli 500 päivää työttömänä olleiden kunnan asukkaiden suhteen, niin kunta joutuu maksamaan tästä leväperäisyydestään Kelalle sakkomaksuja.
Sakko on puolet työttömän henkilön työmarkkinatuesta.
Valkeakoskella on tällä hetkellä sadoittain yli 500 päivää työttömänä ollutta henkilöä. Ensi kevään kuluessa tulee melkoinen joukko lisää Avilonin työntekijöitä ja tänä syksynä uutisoitujen useiden yritysten henkilökunnan vähennysten johdosta tulossa on lisää melkoinen joukko ihmisiä, joille 500 työttömyyspäivää tulee ennen pitkää täyteen.Tämä tulee tarkoittamaan noille henkilöille itselleen suuria taloudellisia vaikeuksia. Valkeakosken kaupungille se tarkoittaa merkittävää verotulojen vähennystä ja toimeentulotukimenojen lisäystä ja lisäksi ylimääräisiä ja turhia maksuja Kelalle. Järkevämpää olisi käyttää nuo menot työllistämiseen.
Vuonna 2010 maksettiin Kelalle sakkomaksua 580.356 euroa ja vuonna 2011 maksettiin sakkomaksua 512.103 euroa. Tämän vuoden sakkomaksusumma on todennäköisesti noin 480.000 euroa. Näinä aikoina, jolloin kaupunkimme talous on kehittymässä huonompaan suuntaan, olisi järkevää pyrkiä vähentämään menoja. Asian kunnollisella ja pitkäjänteisellä hoitamisella voidaan saada vuositasolla merkittäviä säästöjä aikaan.
Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme kaupunginhallitukselta:
- Onko tiedostettu miten merkittävästä summasta on kyse ja onko sakkojen maksaminen järkevää?
- Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty ja mitä toimenpiteitä on suunnitteilla sakkomaksujen välttämiseksi?
- Ovatko jo tehdyt ja suunnitelmissa olevat toimenpiteet riittävän vaikuttavia?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 12.11.2012
Annetussa vastauksessa kerrottiin, että sakkojen maksamisessa ei ole järkeä ja on tiedostettu, miten suuresta summasta vuosittain on kysymys. Vuonna 2006 sakkomaksuja maksettiin yli 800.000 euroa, joten parempaan suuntaan on koko ajan menty.
Toimenpiteistä tärkein on ollut kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen. Vuonna 2006 kuntouttavaa työtoimintaa ei ollut käytännössä ollenkaan, ja vuonna 2012 on jo yli 100 eri henkilöä kuntouttavan työtoiminnan piirissä.
Valkeakosken kaupunki on päässyt kuntakokeilun piiriin ja tämän hankkeen avulla perustetaan vuoden 2013 alussa yhteispalvelukeskus, jossa toimivat aikuissosiaalityö, työvoiman palvelukeskus, Välike-projekti, työvoimahallinto, Kela ja talous- ja velkaneuvonta samoissa tiloissa. Täten työttömien asiakkaiden ohjausta kohti työmarkkinoita saadaan tehostettua ja sakkomaksuja pienennettyä. Samalla panostetaan myös niihin asiakkaisiin, jotka ovat vaarassa joutua 500-päiväisten listalle. Näin listalle ei enää ajautuisi uusia henkilöjä vaan pikku hiljaa lista saataisiin tyhjennettyä.
Kaupungin työllisyyspalveluita on vahvistettu henkilöstöresursseja lisäämällä. Elokuussa 2012 aloitti yksilö- ja työhönvalmentaja ja 29.10.2012 kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Näiden henkilöiden työnkuvana on asiakkaiden auttaminen aluksi kuntouttavaan työtoimintaan ja siitä eteenpäin kohti pysyviä työmarkkinaratkaisuja.
Jo tehdyt toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, koska edelleen maksetaan lähes puoli miljoonaa euroa sakkomaksua. Uskotaan kuitenkin, että yhteispalvelukeskuksella ja työllisyyspalveluiden henkilöstölisäyksillä päästään hyvään lopputulokseen.
Vastaus tyydytti kyselyn allekirjoittajia.
”SOSIAALIASIAMIES”
Kristiina Koskinen ja 4 muuta 2.4.2012
”Toimeentulotukiasiakkaissa on paljon sellaisia, jotka eivät syystä tai toisesta itse selviydy tukihakemusten paperisodasta ja byrokratiasta. Hyvin mielellään tuodaan esiin sosiaalietuuksien väärinkäyttöä, mutta usein on myös niinpäin, että asiakkaalla saattaa olla elämänhallinta niin hukassa eivätkä voimat ja taidot riitä avun hakemiseen. Näin jäävät monesti tuet hakematta. Tätä varten on olemassa sosiaaliasiamiehiä, jotka voivat auttaa mm. toimeentulotuen, asumistuen ja lastensuojeluun liittyvien asioiden hoitamisvaikeuksissa. Monesti jo riittää, että asiakasta kuunnellaan ja hänelle selitetään, miten ja miksi erilaiset hakemukset täytyy tehdä.
Kysymys kaupunginhallitukselle:
Onko Valkeakosken kaupungin sosiaalitoimella käytettävissä sosiaaliasiamiestä tai muuten tällaista neuvontaa? Jos ei näin ole, aikooko kaupunginhallitus kartoittaa toimeentulotuen asiakkaiden neuvontapalvelun tarpeen ja tulosten perusteella ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 14.5.2011
Annetussa vastauksessa todettiin, että Valkeakosken kaupunki ostaa sosiaaliasiamiespalvelut Tampereen kaupungilta ja että yhteystiedot löytyvät kaupungin verkkosivuilta.
Vastaus tyydytti kyselyn allekirjoittajia.
”SIIRRETTÄVÄT VIIPALERAKENNUKSET”
Kristiina Koskinen ja 8 muuta 10.1.2011
”Aikanaan kovan kohun ja keskustelun saattamana lopetetun Apian yläkoulun oppilaat sijoitettiin Naakkaan ja Tyryyn, joiden opetustilat eivät kuitenkaan olleet sellaisenaan riittävät. Tässä vaiheessa kuvaan astuivat vuokrattavat viipalerakennukset, joiden vuokra-aika on nyt kesällä päättymässä. Usealta taholta on tietoomme tullut huolestunutta epätietoisuutta viipaleiden kohtalosta. Uusitaanko sopimus, lunastetaanko vai jääkö jäljelle vain perustukset? Vai joudutaanko pitämään tunteja pommisuojassa? Monien tiedustelujenkin jälkeen on olemassa hyvin ristiriitaista tietoa. Toisaalta taas mainitaan Tyryn hankesuunnitelman yhteydessä, että uudisrakennuksen myötä luovutaan siirrettävistä viipaleista. Rakennus ei millään opilla kuitenkaan valmistune kesään mennessä. Tyryn osalta onkin joka tapauksessa edessä oppilaiden ripottelu sinne, tänne ja tuonne, mikä ei todellakaan ole hyvä ratkaisu näiden murrosikäisen opiskelumotivaation suhteen. Faktaa on vain, että kyseiset tilat ovat toimivat ja tarpeelliset sisältäen esim. Naakassa 4 isoa luokaa, joista yksi on JOPON kotiluokka sekä kieli-, reaali- ja fysiikan luokat. Lisäksi rakennuksessa on koulukuraattorin ja koulupsykologin työtilat.
Myöskin oppilasmääräennusteet vain vahvistavat näiden tilojen tarpeellisuuden. Vuosina 2012-2014 Naakan oppilasmäärä kasvaa kohtalaisesti ja Tyrynkin pysyy suunnilleen samana. Minkäänlaista oppilasmäärän vähenemistä ei ole näköpiirissäkään ei näin ollen yläkoulujen opetustilojen vähentämiselle ole perusteita.
KYSYMYS: Mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä taatakseen molemmille yläkouluillemme asianmukaiset opetustilat ja myös siltäkin osin tasapuolisen ja laadukkaan opetuksen näiden koulujen oppilaille?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 7.3.2011
Annetussa vastauksessa kerrottiin, että tilatarveselvitystä on käsitelty kasvatus- ja opetuslautakunnassa ja tarkoituksena on nykyisten kokoisten tilojen vuokraaminen myös jatkossa. Talousarviossa on varauduttu viipaletilojen vuokrakustannuksiin.
Vastaus tyydytti kyselyn allekirjoittajia.
”TASA-ARVOVELVOITTEIDEN SEURANTAINDIKAATTORIT JA SEURANTA”
Kristiina Koskinen ja 4 muuta 8.3.2010
”Vuonna 2005 tekemäni valtuustoaloite sai kaupunkimme palvelukeskukset ripeästi laatimaan lain
jo aiemmin edellyttämät tasa-arvosuunnitelmat. Sen jälkeen ei olekaan kuulunut asian tiimoilta
mitään, vaikka suunnitelmien tulisi sisaltää myös arviot niiden toteutumisesta ja tuloksista ja ne
tulisi tehdä vuosittain. Onko nyt käynyt niin, että lain velvoite katsottiin näin täytetyksi ja
suunnitelmat ovat hautautuneet pinoiksi papereita jonnekin arkistojen perukoille!
KYSYMYS:
Tasa-arvolain oltua voimassa vuodesta 1987, me vasemmistoliiton valtuutetut kysymmekin vuoden 2010 Kansainvälisenä Naistenpäivänä kaupungin-hallitukselta: minkälaisia tasa-arvovelvoitteiden seurantaindikaattoreita kaupungillamme on käytössä ja onko niiden avulla
seurattu tasa-arvosuunnitelmien toteutumista ja niitä tilastoitu mitenkään?
Jos suunnitelmien mukaan ei ole työpaikoilla toimittu ja siten edistetty tasa-arvoa ja työhyvinvointia, mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä, että lain kirjain tulisi tältäkin osin täytettyä?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 19.4.2010
Valtuustokysymykseen annetussa vastauksessa kerrottiin, että kaupungin vuonna 2006 hyväksymän tasa-arvosuunnitelmaan liittyen on palkkakartoitus tehty vuosien 2006 ja 2007 vaihteessa ja todettiin uuden kartoituksen olevan lähiaikoina ohjelmassa. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista seurataan vuosittain henkilöstökyselyissä, parillisina vuosina Kunta 10-kyselyn ja parittomina vuosina kaupungin oman työhyvinvointiselvityksen yhteydessä. Kyselyiden tulosten perusteella voidaan todeta, että sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut työpaikoilla varsin hyvin ja asiaan liittyviä epäkohtia on tuotu esille varsin vähän. Esimies- ja johtamiskoulutusta on suunnattu tietoisesti naispuolisille henkilöille ja tasa-arvoasiat on otettu huomioon perehdyttämisessä, tilahankkeiden sosiaalitiloja suunniteltaessa ja mahdollisuuksien mukaan rekrytoinnissa.
Vastaus tyydytti kyselyn allekirjoittajia.
”VÄHÄINEN HENKILÖKUNTAMÄÄRÄ VANHAINKODEISSA JA TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLA”
Timo Villberg ja 4 muuta 8.2.2010
” Jo monia vuosia on ollut tiedossa aivan liian vähäinen henkilökuntamäärä kaupunkimme vanhainkodeissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tilanteen korjaamiseksi on valtuustossa ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuosien varrella tehty lukuisia esityksiä, mutta ne eivät ole johtaneet riittäviin tuloksiin. Lisäksi jo valtuuston hyväksymät vakanssien lisäykset on jätetty suurelta osin täyttämättä. Tästä on ollut seurauksena lukuisia huomautuksia lääninhallitukselta ja työsuojeluviranomaisilta. Viimeksi tammikuun loppupuolella Länsi-Suomen aluehallintovirasto vaati kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin henkilöstöresurssien saattamiseksi suositusten
mukaiselle tasolle, eli lisäämään 21,5 hoitajavakanssia elokuun loppuun mennessä. Tällaiset lukuisat huomautukset ja vaatimukset tuovat negatiivista julkisuutta ja antavat varsin ikävän kuvan kaupungistamme ikäihmisten asiallisesta hoidosta piittaamattomana paikkakuntana. Sen kaltaista
julkisuutta olisi syytä välttää mikäli haluamme käyttää kaupungistamme nimitystä mansikkapaikka.
Liian niukoilla henkilöstöresursseilla on myös oma vaikutuksensa henkilöstön jaksamiseen ja se on näkynyt esimerkiksi runsaana sairastavuutena, joka puolestaan aiheuttaa kaupungillemme runsaasti
lisäkustannuksia. Merkittävintä kuitenkin on se, että vanhuksemme ansaitsevat hyvän ja kiireettömän hoidon ja sitä emme pysty takaamaan ilman riittävää ja osaavaa henkilöstöä.
Me allekirjoittaneet kysymme kaupunginhallitukselta:
Mihin toimenpiteisiin ja millä aikataululla aiotaan ryhtyä vanhainkotien ja terveyskeskuksen vuodeosaston henkilöstömäärän saattamiseksi työsuojelupiirin ja Länsi-Suomen aluehallintoviraston vaatimalle tasolle?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 8.3.2010
Vastauksessa todettiin, että sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt lisämäärärahaa jo vuonna 2009 hyväksyttyjen 12 vakanssin täyttämiseen vaiheittain tämän vuoden aikana ja että hoitajaresurssi paranee jonkin verran myös lisämäärärahaesitykseen sisällytetyn, yötyön
rahakorvauksiin esitetyn 96 000 euron myötä. Kaupunginhallitus päätti vielä korottaa määrärahaesitystä, jolloin päästään lähelle viranomaisten vaatimaa henkilöstömäärän lisäystä.
Vastaus tyydytti kysyjiä.
”TYÖLLISYYSTILANTEEN HEIKENTYMINEN JA KAUPUNGIN TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASMÄÄRIEN KASVU”
Kai Muukkonen ja 4 muuta 9.3.2009
”Kuluneen syksyn ja alkutalven aikana on kaupunkimme työllisyystilanne heikentynyt merkittävästi. Monia satoja koskevien lomautusten lisäksi kokonaan työttömäksi on joutunut vähintään 500 henkeä entisen noin tuhannen hengen lisäksi. Nyt nuo aiemmin työterveyshuollon
piirissä olleet ovat kaupungin terveyskeskuksen vastuulla. Lääkärin vastaanotolle pääsy ja terveyskeskuksen toiminta yleensäkin joutuu näin entistä suuremman paineen alaiseksi ja jo entuudestaan kehno lääkärin vastaanottoaikojen saatavuus heikkenee, ellei pikaisesti tehdä jotain
lääkäreiden ja muun henkilökunnan määrän lisäämiseksi.
Kysymme kaupunginhallitukselta, mihin toimiin aiotaan muuttuneessa tilanteessa ryhtyä lisääntyvän terveyskeskuksen asiakaskunnan tarvitsemien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 20.4.2009
Annetussa vastauksessa todettiin, että avosairaanhoidon lääkäripalveluiden saatavuus on heikentynyt kuntalaisten palvelutarpeen kasvaessa merkittävästi väestön ikääntyessä ja että sosiaali- ja terveyskeskus on tuonut asian esille ja esittänyt määrärahaa uutta lääkärivirkaa varten jo keväällä 2008. Vastauksessa kerrottiin myös, että huhtikuun 2009 aikana valmistuu selvitys siitä miten voidaan turvata lääkärin vastaanotolle pääsy hoidon tarpeessa olevalle enintään 7 vrk:n kuluessa.
Kuten kysyjät arvelivatkin, niin sosiaali- ja terveyskeskuksen näkemyksen mukaan nykyisillä voimavaroilla terveyskeskus ei pysty vastaamaan 1500 työikäisen lisääntyvään palvelutarpeeseen vaan jonot vastaanotolle tulevat entisestään kasvamaan. Määräaikaisesti voidaan palkata ostopalvelulääkäri helpottamaan vastaanottoaikapulaa, mikäli tähän osoitetaan määräraha. Vuosikustannukset ostopalvelulääkärille ovat n. 140 000 euroa. Mainittakoon, että yksityisessä työterveyshuollossa yleensä 1500 työntekijää kohden on km. 1,5 lääkärivakanssia, mikäli samanaikaisesti tuotetaan myös sairaanhoitopalvelua.
Kaupunginhallitus toteaa vielä, että päivystysjärjestelyillä on vapautettu lääkärien työpanosta vastaanottoon ja että kaupunginhallitus seuraa tilannetta ja tekee tarvittaessa ratkaisuja ja mahdollisesti esityksiä valtuustolle. Tavoitteena on, että kaupunki pystyy tarjoamaan palvelut
mahdollisesti lisääntyvälle asiakasmäärälle.
Annettu vastaus tyydytti kysyjiä.