AVOIMUUSPERIAATE ROUKON JA TYRYN KOULUN YHTENÄISKOULUA KOSKEVASSA PÄÄTÖKSENTEOSSA
Harri Asikainen ja 3 muuta 10.10.2016
”Kaupunginhallitus päätti 3.10. Roukon koulun hankesuunnittelun käynnistämisestä siltä pohjalta, että Roukon ja Tyryn kouluista muodostetaan yhtenäiskoulu. Ratkaisu on varsin merkittävä ja onnistuakseen se vaatii ehdottomasti koulujen henkilökunnan mukana oloa alusta asti. Jo ennen hankepäätöksen tekemistä olisi kyseisten koulujen mielipiteitä tullut kuunnella, mutta nyt näin ei tehty vaan päätös tuli koulujen rehtoreille ja muulle henkilökunnalle sekä oppilaiden vanhemmille yllätyksenä. Kaupungillamme on yhteisesti hyväksytyt arvot, joista yksi on avoimuus. Avoimuuden toteuttamisen voi tässä tapauksessa hyvästä syystä asettaa kyseenalaiseksi.
Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme oliko päätöksen valmistelussa noudatettu riittävän hyvin avoimuusperiaatetta, joka on yksi kaupunkimme arvoista? Kysymme myös aiotaanko vastaisuudessa paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa huomioida koulujen mielipiteet niitä koskevissa asioissa?”
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 7.11.2016
Vastauksessa todettiin, että kaikessa kaupungin toiminnassa tulee olla perustana arvot. Yhtenäiskoulua koskevassa hankkeessa edettiin kaupungin tilahankkeen suunnittelu- ja toteuttamisohjeet menettelyn mukaisesti. Tarveselvityksen olivat laatineet rehtorit yhteistyössä kasvatus- ja opetuskeskuksen johdon kanssa. Tässä vaiheessa nimenomaan kuultiin koulujen edustajia. Tämän jälkeen asiassa kuultiin lautakuntaa, jonka kautta asia on edennyt kaupunginhallitukseen. Tarveselvityksen lähtökohtina tulisi olla hyväksytyn ohjeen mukaisesti kaupungin strategiset tavoitteet ja toiminnoille asetetut kehittämis- ja tehostamisvaatimukset. Hankeryhmän käsityksen mukaan näitä näkökohtia ei huomioitu lautakunnan hyväksymässä tarveselvitysesityksessä millään tavoin. Hankeryhmä totesi, että esitetty mitoitus ei täyttänyt tehokkuuden lisäämiselle eikä tilojen yhteiskäytön parantamiselle asetettuja vaatimuksia. Sen lisäksi hankeryhmä halusi tarkastella keskuskeittiönäkökulmaa. Tehokkuuden ja yhteiskäytön huomioimiseksi laadittiin kaksi lisävaihtoehtoa, joiden valmistelussa käytettiin asiantuntijana kokenutta koulutilojen suunnittelijaa. Ratkaisuja valmisteltiin myös hyvässä yhteistyössä, tosin tiukalla aikataululla, kasvatus- ja opetuskeskuksen, kiinteistökeskuksen sekä ruoka- ja siivouspalveluiden toimivan johdon kanssa. Valmistelu on tältä osin ollut avointa ja kaikki hallintokunnat ovat olleet asiasta tietoisia. Valmistelua pyrittiin kiirehtimään, jotta nykyisestä väistötilasta voitaisiin siirtyä pois mahdollisimman pian. Asia tuotiin kaupunginhallituksen käsittelyyn vaihtoehtojen valmistumisen jälkeen. Varsinainen hankesuunnittelu käynnistyi vasta tämän kaupunginhallituksen linjapäätöksen jälkeen. Tähän valmisteluun otetaan käyttäjät laajasti mukaan. Valmistelussa noudatetaan demokraattisesti hyväksyttyjä tavoitteita. Vastauksena valtuustokysymykseen todetaan, että tiedottaminen asianosaisille kouluille, mutta myös lautakunnalle jäi puutteelliseksi ja että jatkossa tiedottamiseen kiinnitetään palvelukeskuksessa erityistä huomiota. Lisäksi palvelukeskuksessa nähdään tärkeänä, että arvot otetaan huomioon kaikilla tasoilla kokonaisuutena – mitään arvoa poissulkematta.
Vastaus tyydytti kysymyksen allekirjoittajia.
TASA-ARVOINEN TERVEYDENHUOLTO JA HOITOON PÄÄSEMINEN
Kaisa Uusitalo ja 3 muuta 4.3.2013
”Minuun on ollut muutama kuntalainen yhteydessä ilmaisten huolensa tasa-arvoisesta terveydenhuollosta ja hoitoon pääsystä. On herännyt epäilys hoidetaanko kaikkia kuntalaisiamme tasa-arvoisesti ja yhdenveroisesti. Erityisenä huolena ovat kuntamme kehitysvammaiset henkilöt ja mieleltään sairaat asukkaat, otetaanko heidän perusterveytensä huomioon kunnolla, saavatko he samanlaisen hoidon kuin muut kuntalaiset?
Monesti kehitysvammainen henkilö tai mielenterveyskuntoutuja ei pysty, jaksa tai osaa vaatia itselleen tarvittavaa hoitoa ja tutkimuksia terveydentilan heikentyessä. Olen kuullut, että mielenterveyden ongelmista kärsivän henkilön kipuja ei ole otettu vakavasti ensiavussa eikä häntä täten ole ohjattu tarpeeksi ripeästi hoitoon. Ihmisen kehitysvamma tai mielenterveys ei saa tarkoittaa sitä, että häntä ei hoideta samalla tavalla kuin muitakin niin sanotusti perusterveitä kuntalaisia.
Valtuustokysymyksenä esitämme seuraavaa: toteutuuko kaupungissamme tasa-arvoinen hoitoon pääsy kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille sekä henkilöille joilla ei muutoin ole riittäviä henkisiä voimavaroja hoitaa terveyttään? Miten kaupungissamme on huolehdittu ao. ryhmiin kuuluvien henkilöiden perusterveydenhuolto ja tarvittaessa hoitoon ohjaus myös muiden sairauksien osalta?
Käsitelty kaupunginvaltuustossa 29.4.2013
Vastauksessa kysymykseen todettiin, että Valkeakosken kaupungin tuottamissa tai hankkimissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa pyritään varmistamaan kaupunkilaisten yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä perustuslain, kansanterveyslain, terveydenhuoltolain ja kuntalain mukaisesti.
Valkeakosken kaupungissa hoitoon pääsyn kriteerit ovat kaikille asiakkaille samat. Tasa-arvoista hoitoa turvataan myös mielenterveyslain mukaisesti arvioimalla henkilön psyykkistä terveydentilaa ja tahdosta riippumattoman hoidon tarvetta myös esimerkiksi silloin jos on epäily, että henkilön oma arviointikyky asiasta on psyykkisen sairauden vuoksi heikentynyt.
Sujuvan tiedonkulun varmistamiseksi terveyspalvelut käyttävät kaikissa toimipisteissä samaa sairauskertomusjärjestelmää (Pegasos). Ilta- ja yöaikainen terveydenhuollon päivystys on järjestetty Valkeakosken aluesairaalan yhteispäivystyksen yhteydessä. Tässäkin päivystyspisteessä päivystäjällä on katseluoikeus perusterveydenhuollon tietoihin mukaan lukien mielenterveystoimiston käynnit. Vain alle 0.5 % mielenterveystoimiston asiakkaista ei salli käyntitietojensa näkyvän järjestelmässä.
Tietoturvallisuuteen liittyvistä syistä johtuen käytäntönä on, että erityishuomiota tai tukea tarvitsevista asiakkaista informoidaan tai konsultoidaan talon sisäisesti sairauskertomusjärjestelmän sisäistä postia käyttäen. Näin esim. mielenterveystoimiston, vammaispalveluiden ja perusterveydenhuollon välillä tieto liikkuu nopeasti. Mielenterveystoimiston psykiatri ja perusterveydenhuollon toimijat tapaavat joka toinen viikko yhteistyökokouksessa, jonka tarkoitus on nimenomaan edistää esim. mielenterveyskuntoutujien ja vammaispalvelun asiakkaiden kokonaisvaltaista tilannearviota ja hoitoa.
Vastaus tyydytti kysymyksen allekirjoittajia.